„Der Mumintroll wird immer einen besonderen Platz in meinem Herzen und in meinen Albträumen haben“
Twitter, Mumins, Eero und Kollegen. Die das Haus verlassenden Mitarbeiter teilen die Höhepunkte ihres COOL2014 Jahres.
Jutta Reippainen – Medial, visuell, audiovisuell und sozial – ein Jahr als PR-Volontärin.
Als PR-Volontärin habe ich im COOL2014-Jahr natürlich viel im Bereich der sozialen Medien und Fotografie gearbeitet. Anfangs hat mir die fortgeschrittene Systemkamera etwas Angst gemacht, aber schnell sind wir gute Freunde geworden. Auch das Filmen und das Eintauchen in das ewige Verbessern hat mir viel Spaß gemacht: mit Elsa haben wir beispielsweise für die Lernschwärmen-Ausstellung eine Knetanimation in allen Farben des Regenbogens angefertigt. Ich war für das Fotografieren und Schneiden des Films zuständig. Dieses farbenfrohe Projekt zu Beginn des COOL2014-Jahres und die mit Elsa geteilte Vorliebe für Tee halfen mir durch die schwierigen Wintermonate. Außerdem hat mich die Welt des Comics in ihren Bann gezogen und als Sozialwissenschaftlerin habe ich mein Herzblut in die gesellschaftskritische Filmtrilogie 3+ und den Diskussionsabend „Mann, oh Mann“ gelegt, bei dem die Themen Maskulinität und Geschlechterrollen verhandelt wurden.
Josefin Lau – Freie Praktikantin und Mädchen für alles seit März 2014.
Mein Highlight des COOL2014-Jahres ist das Lernschwärmen-Festival, das Anfang April stattfand. Ich erinnere mich an eine turbulente Vorbereitungsphase, die schon in vollem Gange war, als ich mein Praktikum gerade begann. Alles war ein bisschen hektisch, aber das Festival selbst war klasse. Ich hab viel gelernt (zum Beispiel Brotbacken und Ballettschritte) und viele gute Ideen mitgenommen. Meine schönste Erfahrung am Institut war es aber, in so einem supergeilen Team mit wundervollen Volontärskollegen zu arbeiten. Danke dafür!
Elsa Kemppainen – Verantwortlich Blog und Twitter. Muminexpertin.
Ich hatte zu viele Bälle in der Luft und ich bin zum Teeliebhaber geworden. Das allmächtige COOL-Jahr lässt niemanden kalt, ich für meinen Teil kehre als glückliches Nervenbündel, das alles durchgemacht hat, nach Finnland zurück. Besonders gut hat mir die Arbeit mit dem Institutsblog, der Leipziger Buchmesse und der Imperfekt-Performance von Hannele Mikaela Taivassalo und Malin Kivelä gefallen. Da wurde Fernsehen geschaut und Kekse gegessen. Der Mumintroll wird immer einen besonderen Platz in meinem Herzen und in meinen Albträumen haben.
Janette Salminen – Expertin für Organisatorisches, Post und Dolmetschen. Oder was der Empfang verlangt.
Mein COOL2014-Highlight war eigentlich schon im Jahr 2013. Ich durfte damals aus nähster Nähe (aus circa 2 Meter Entfernung) verfolgen, wie der Comickünstler Petteri Tikkanen den über 2 Meter großen Eero als Wandbemalung kreierte. Das hat ein paar Tage gedauert und als ich an diesen Tagen am Empfang saß, fühlte ich mich nie alleine. Als geselliger Mann war Petteri immer für kleine Scherze zu haben und er hat auch mit uns den Durchbruch der „Twittergirls“ erlebt, wovon Tiia später mehr erzählt.
Tiia Lamminsalo – Verantwortlich Kultur, Kunst und Karelien.
Es war Herbst 2013, als Janette und ich die Aufgabe bekamen, das Instituts Twitter-konto mit einem Tweet zu bereichern. Der Künstler Petteri Tikkanen malte damals vor uns ”Eero” und wir kämpften mit Hashtags und @-Zeichen – was sollen wir denn mit denen überhaupt tun?? Der damalige Minister für europäische Angelegenheiten und Außenhandel, Alexander Stubb, sprach an der Humboldt-Universität und unsere Aufgabe bestand darin, einen Tweet über die Veranstaltung zu machen. Wir brauchten fünf verschiedene Versionen, bis wir „Twittergirls” zufrieden waren, verloren in all unserem Twitter-Unwissen! Bis zur finalen Version brauchte es etwas Zeit, Tränen und Humor und auch Petteri lachte mit und über uns. Er war aber auch dabei, den Moment zu feiern, als wir 10 Minuten später erfahren haben, dass Herr Stubb unseren schönen, überarbeiteten Tweet retweetet hat!
Twitter, muumit, Eero ja työkaverit. Instituutin jättävät kollegat paljastavat COOL2014-vuotensa kohokohdat.
Jutta Reippainen – Mediaalista, visuaalista, audiovisuaalista ja sosiaalista – eli vuosi mediaharjoittelijana.
Mediaharjoittelijana tein COOL2014-vuonna luonnollisesti paljon sosiaalista mediaa ja valokuvasin. Aluksi lähestyin instituutin järjestelmäkameran edistyksellisyyttä pelonsekaisin tuntein, vaikka pian meistä tuli luottoystävät. Innostuin myös videoiden tekemisestä ja nautin niiden ikuiseen hienosäätöön uppoutumisesta: esimerkiksi Elsan kanssa teimme Lernschwärmen-näyttelyä varten muovailuvaha-animaation kaikissa sateenkaaren väreissä, jonka valokuvasin ja leikkasin. Tämä värikylläinen proggis COOL2014-vuoden alkaessa ja Elsan kanssa jaettu teehifistely auttoivat ehkä yli synkimmän sydäntalven! Yleensä ottaen vaikutuin ja vakuutuin sarjakuvien maailmasta, ja yhteiskuntatieteilijänä taas tein sydämellä yhteiskunnallista “3+”-elokuvatrilogiaa sekä maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja käsittelevää “Mann, oh Mann!”-keskusteluiltaa.
Josefin Lau – Vapaa harjoittelija ja instituutin jokapaikanhöylä maaliskuusta 2014 lähtien.
COOL2014-vuoteni kohokohta oli Lernschwärmen-festivaali, joka järjestettiin huhtikuun alussa instituutilla. Muistan hyvin töyssyisen valmisteluvaiheen, joka oli jo täydessä vauhdissa aloittaessani harjoitteluni. Kaikki oli hieman hektistä, mutta itse festivaaleilla oli todella hauskaa. Opin paljon kaikenlaista (esimerkiksi leivän leivontaa ja balettiaskeleita) ja sain mukaani paljon hyviä ideoita. Ihaninta instituutilla oli kuitenkin tehdä töitä mukavassa tiimissä coolien harjoittelijakavereiden kanssa. Kiitos siitä!
Elsa Kemppainen – Blogi- ja Twittervastaava. Muumiexpertti.
Minulla oli liian monta palloa ilmassa ja kehityin teeihmiseksi. Kaiken kattava COOL-vuosi ei jätä ketään kylmäksi, ainakin minä palaan suomeen onnellisena ja kaiken kokeneena hermorauniona. Nautin erityisesti blogityöstä, Leipzigin kirjamessuista sekä Hannele Mikaela Taivassalon ja Malin Kivelän Imperfekt-performanssista. Siinä katsottiin telkkaria ja syötiin keksejä. Muumipeikoille on aina erityinen paikka sydämessäni ja painajaisissani.
Janette Salminen – Organisointi-, posti- ja tulkkausasiantuntija. Tai mitä vastaanotto vaatii.
Minun COOL2014-vuoden kohokohtani oli oikeastaan jo vuonna 2013. Sain silloin seurata lähietäisyydeltä (noin kahden metrin päästä), kuinka sarjakuvataiteilija Petteri Tikkanen maalasi meille yli kahden metrin korkuisen Eero-seinämaalauksen. Aikaa tähän meni pari kolme päivää, eikä minulla noina päivinä ollut kyllä vastaanotossa istuessani hetkeäkään tylsää. Lupsakkana miehenä Petteri oli aina valmiina heittämään huulta kanssamme ja hän pääsi myös elämään kanssamme twittertyttöjen läpimurron, josta Tiia kertoo tuonnempana.
Tiia Lamminsalo – Kulttuuri-, taide- ja Karjalavastaava.
Elettiin syksyä 2013 ja instituutin twitterin käyttö oli sinä hetkenä ulkoistettu minulle ja Janetelle. Petteri Tikkanen maalasi edessämme Eeroa ja me Janeten kanssa pähkäilimme vastaanotossa kaikenmaailman hastagien ja @-merkkien kanssa. Silloinen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerimme Alexander Stubb oli puhumassa Humboldt Universitätissä ja me kokosimme aiheesta elämämme ensimmäisen tweetin, johon tarvittiin viisi eri versiota, ennen kuin me ”twittertytöt” kaikessa kömpelyydessämme olimme tyytyväisiä! Lopullinen tweet vaati meiltä aika monet naurut ja korjaukset, eniten nauroimme omalle twitter-tietämättömyydellemme… Petteriäkin nauratti meidän pohdintamme ja hän oli myös paikalla juhlistamassa sitä hetkeä, kun Alexander 10 minuuttia myöhemmin re-tweettasi meidän twiittimme omille seuraajilleen!
Twitter, muumit, Eero ja työkaverit. Instituutin jättävät kollegat paljastavat COOL2014-vuotensa kohokohdat.
Jutta Reippainen – Mediaalista, visuaalista, audiovisuaalista ja sosiaalista – eli vuosi mediaharjoittelijana.
Mediaharjoittelijana tein COOL2014-vuonna luonnollisesti paljon sosiaalista mediaa ja valokuvasin. Aluksi lähestyin instituutin järjestelmäkameran edistyksellisyyttä pelonsekaisin tuntein, vaikka pian meistä tuli luottoystävät. Innostuin myös videoiden tekemisestä ja nautin niiden ikuiseen hienosäätöön uppoutumisesta: esimerkiksi Elsan kanssa teimme Lernschwärmen-näyttelyä varten muovailuvaha-animaation kaikissa sateenkaaren väreissä, jonka valokuvasin ja leikkasin. Tämä värikylläinen proggis COOL2014-vuoden alkaessa ja Elsan kanssa jaettu teehifistely auttoivat ehkä yli synkimmän sydäntalven! Yleensä ottaen vaikutuin ja vakuutuin sarjakuvien maailmasta, ja yhteiskuntatieteilijänä taas tein sydämellä yhteiskunnallista “3+”-elokuvatrilogiaa sekä maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja käsittelevää “Mann, oh Mann!”-keskusteluiltaa.
Josefin Lau – Vapaa harjoittelija ja instituutin jokapaikanhöylä maaliskuusta 2013 lähtien.
COOL2014-vuoteni kohokohta oli Lernschwärmen-festivaali, joka järjestettiin huhtikuun alussa instituutilla. Muistan hyvin töyssyisen valmisteluvaiheen, joka oli jo täydessä vauhdissa aloittaessani harjoitteluni. Kaikki oli hieman hektistä, mutta itse festivaaleilla oli todella hauskaa. Opin paljon kaikenlaista (esimerkiksi leivän leivontaa ja balettiaskeleita) ja sain mukaani paljon hyviä ideoita. Ihaninta instituutilla oli kuitenkin tehdä töitä mukavassa tiimissä coolien harjoittelijakavereiden kanssa. Kiitos siitä!
Elsa Kemppainen – Blogi- ja Twittervastaava. Muumiexpertti.
Minulla oli liian monta palloa ilmassa ja kehityin teeihmiseksi. Kaiken kattava COOL-vuosi ei jätä ketään kylmäksi, ainakin minä palaan suomeen onnellisena ja kaiken kokeneena hermorauniona. Nautin erityisesti blogityöstä, Leipzigin kirjamessuista sekä Hannele Mikaela Taivassalon ja Malin Kivelän Imperfekt-performanssista. Siinä katsottiin telkkaria ja syötiin keksejä. Muumipeikoille on aina erityinen paikka sydämessäni ja painajaisissani.
Janette Salminen – Organisointi-, posti- ja tulkkausasiantuntija. Tai mitä vastaanotto vaatii.
Minun COOL2014-vuoden kohokohtani oli oikeastaan jo vuonna 2013. Sain silloin seurata lähietäisyydeltä (noin kahden metrin päästä), kuinka sarjakuvataiteilija Petteri Tikkanen maalasi meille yli kahden metrin korkuisen Eero-seinämaalauksen. Aikaa tähän meni pari kolme päivää, eikä minulla noina päivinä ollut kyllä vastaanotossa istuessani hetkeäkään tylsää. Lupsakkana miehenä Petteri oli aina valmiina heittämään huulta kanssamme ja hän pääsi myös elämään kanssamme twittertyttöjen läpimurron, josta Tiia kertoo tuonnempana.
Tiia Lamminsalo – Kulttuuri-, taide- ja Karjalavastaava.
Elettiin syksyä 2013 ja instituutin twitterin käyttö oli sinä hetkenä ulkoistettu minulle ja Janetelle. Petteri Tikkanen maalasi edessämme Eeroa ja me Janeten kanssa pähkäilimme vastaanotossa kaikenmaailman hastagien ja @-merkkien kanssa. Silloinen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerimme Alexander Stubb oli puhumassa Humboldt Universitätissä ja me kokosimme aiheesta elämämme ensimmäisen tweetin, johon tarvittiin viisi eri versiota, ennen kuin me ”twittertytöt” kaikessa kömpelyydessämme olimme tyytyväisiä! Lopullinen tweet vaati meiltä aika monet naurut ja korjaukset, eniten nauroimme omalle twitter-tietämättömyydellemme… Petteriäkin nauratti meidän pohdintamme ja hän oli myös paikalla juhlistamassa sitä hetkeä, kun Alexander 10 minuuttia myöhemmin re-tweettasi meidän twiittimme omille seuraajilleen!
Twitter, muumit, Eero ja työkaverit. Instituutin jättävät kollegat paljastavat COOL2014-vuotensa kohokohdat.
Jutta Reippainen – Mediaalista, visuaalista, audiovisuaalista ja sosiaalista – eli vuosi mediaharjoittelijana.
Mediaharjoittelijana tein COOL2014-vuonna luonnollisesti paljon sosiaalista mediaa ja valokuvasin. Aluksi lähestyin instituutin järjestelmäkameran edistyksellisyyttä pelonsekaisin tuntein, vaikka pian meistä tuli luottoystävät. Innostuin myös videoiden tekemisestä ja nautin niiden ikuiseen hienosäätöön uppoutumisesta: esimerkiksi Elsan kanssa teimme Lernschwärmen-näyttelyä varten muovailuvaha-animaation kaikissa sateenkaaren väreissä, jonka valokuvasin ja leikkasin. Tämä värikylläinen proggis COOL2014-vuoden alkaessa ja Elsan kanssa jaettu teehifistely auttoivat ehkä yli synkimmän sydäntalven! Yleensä ottaen vaikutuin ja vakuutuin sarjakuvien maailmasta, ja yhteiskuntatieteilijänä taas tein sydämellä yhteiskunnallista “3+”-elokuvatrilogiaa sekä maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja käsittelevää “Mann, oh Mann!”-keskusteluiltaa.
Josefin Lau – Vapaa harjoittelija ja instituutin jokapaikanhöylä maaliskuusta 2013 lähtien.
COOL2014-vuoteni kohokohta oli Lernschwärmen-festivaali, joka järjestettiin huhtikuun alussa instituutilla. Muistan hyvin töyssyisen valmisteluvaiheen, joka oli jo täydessä vauhdissa aloittaessani harjoitteluni. Kaikki oli hieman hektistä, mutta itse festivaaleilla oli todella hauskaa. Opin paljon kaikenlaista (esimerkiksi leivän leivontaa ja balettiaskeleita) ja sain mukaani paljon hyviä ideoita. Ihaninta instituutilla oli kuitenkin tehdä töitä mukavassa tiimissä coolien harjoittelijakavereiden kanssa. Kiitos siitä!
Elsa Kemppainen – Blogi- ja Twittervastaava. Muumiexpertti.
Minulla oli liian monta palloa ilmassa ja kehityin teeihmiseksi. Kaiken kattava COOL-vuosi ei jätä ketään kylmäksi, ainakin minä palaan suomeen onnellisena ja kaiken kokeneena hermorauniona. Nautin erityisesti blogityöstä, Leipzigin kirjamessuista sekä Hannele Mikaela Taivassalon ja Malin Kivelän Imperfekt-performanssista. Siinä katsottiin telkkaria ja syötiin keksejä. Muumipeikoille on aina erityinen paikka sydämessäni ja painajaisissani.
Janette Salminen – Organisointi-, posti- ja tulkkausasiantuntija. Tai mitä vastaanotto vaatii.
Minun COOL2014-vuoden kohokohtani oli oikeastaan jo vuonna 2013. Sain silloin seurata lähietäisyydeltä (noin kahden metrin päästä), kuinka sarjakuvataiteilija Petteri Tikkanen maalasi meille yli kahden metrin korkuisen Eero-seinämaalauksen. Aikaa tähän meni pari kolme päivää, eikä minulla noina päivinä ollut kyllä vastaanotossa istuessani hetkeäkään tylsää. Lupsakkana miehenä Petteri oli aina valmiina heittämään huulta kanssamme ja hän pääsi myös elämään kanssamme twittertyttöjen läpimurron, josta Tiia kertoo tuonnempana.
Tiia Lamminsalo – Kulttuuri-, taide- ja Karjalavastaava.
Elettiin syksyä 2013 ja instituutin twitterin käyttö oli sinä hetkenä ulkoistettu minulle ja Janetelle. Petteri Tikkanen maalasi edessämme Eeroa ja me Janeten kanssa pähkäilimme vastaanotossa kaikenmaailman hastagien ja @-merkkien kanssa. Silloinen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerimme Alexander Stubb oli puhumassa Humboldt Universitätissä ja me kokosimme aiheesta elämämme ensimmäisen tweetin, johon tarvittiin viisi eri versiota, ennen kuin me ”twittertytöt” kaikessa kömpelyydessämme olimme tyytyväisiä! Lopullinen tweet vaati meiltä aika monet naurut ja korjaukset, eniten nauroimme omalle twitter-tietämättömyydellemme… Petteriäkin nauratti meidän pohdintamme ja hän oli myös paikalla juhlistamassa sitä hetkeä, kun Alexander 10 minuuttia myöhemmin re-tweettasi meidän twiittimme omille seuraajilleen!