Designhauptstadt Helsinki weckte Neugierde in Deutschland
Am 20. März 2013 erscheint der Abschlussbericht der Weltdesignhauptstadt Helsinki 2012. Bereits vorab hagelte es in Finnland Kritik von verschiedenen Seiten. Das ist gut so: eine kritische und offene Diskussion unterstreicht die Bedeutung des Jahres in Finnland. Von Deutschland aus betrachtet gibt es vor allem gute Gründe, das Jahr zu loben: die Themen waren international interessant, das Timing perfekt. Die Botschaft „Embedding design in life“, d.h. „Design ins Leben integrieren“, die von der Weltdesignhauptstadt 2012 ausging, ist in Deutschland gut angekommen.
Die Frage nach der Wirkung und nach Ergebnissen der eigenen Aktivitäten beschäftigt auch die Kulturbranche. Was ist eine Wirkung? Wie kann man sie messen? Kann man sie messen? Eine abschließende Antwort ist bis jetzt nicht gefunden worden. Fest steht aber, dass ein großer Teil der Ergebnisse erst viele Jahre später sichtbar wird und dann letztendlich eine Summe von vielen kleineren Faktoren ist. Das trifft auch auf die Ergebnisse der Weltdesignhauptstadt Helsinki 2012 zu, aber gleichzeitig sind einige Erfolge bereits erkennbar.
1. Türöffner: Schon im Vorfeld auf das Designhauptstadtjahr haben wir mit zahlreichen Designakteuren in Deutschland über das Thema gesprochen. World Design Capital Helsinki 2012 und die ausgewählten Schwerpunkte stießen in den Fachkreisen auf Interesse, weil viele sich aktuell mit ähnlichen Fragestellungen wie Offenheit und Design jenseits von reinem Produktdesign bereits beschäftigen. So konnten wir mit den Akteuren gemeinsam Ideen und Projekte entwickeln, um das Jahr in Deutschland sichtbar zu machen. So entstand u.a. auch der Finnland-Fokus auf dem DMY International Design Festival 2011.
2. Durch die engere Zusammenarbeit mit Finnland und den Finnen beschäftigten sich viele Kooperationspartner damit, was jetzt gerade im finnischen Design passiert, jenseits der alten Ikone. Daraus folgten gewachsene Kenntnis und neue Kontakte.
3. Die deutschen Medien haben die WDC Helsinki 2012-Themen angenommen. Die finnische Designphilosophie, die Ansätze zum Servicedesign und die Möglichkeiten, Design bei gesellschaftlichen Prozessen und Problemen einzusetzen wurde n hierzulande in den Medien thematisiert, wobei auch die finnische Designtradition stets eine Rolle spielte.
Letztendlich wird man die Ergebnisse im deutschsprachigen Europa erst beurteilen können, wenn wir wissen, welche der Nachfolgeprojekte und wie diese umgesetzt werden, und was wiederum aus ihnen resultiert. Auch wenn für das Finnland-Institut derzeit das Satellitenprogramm zur Frankfurter Buchmesse 2014 im Mittelpunkt steht, verfolgen wir diese Entwicklungen aufmerksam. Außerdem wird Design auch in diesem Satellitenprogramm eine eigene, wichtige Rolle spielen.
Was bleibt, ist ein angenehmer Nachgeschmack mit Vorfreude und Lust auf mehr. Das Interesse der Fachleute und der Designjournalisten an Finnland ist gestiegen. Viele von Ihnen haben viel Zeit und Energie investiert, Design in und aus Finnland kennenzulernen. So kann es weitergehen.
Emma Aulanko und Essi Kalima
Fotograf: Bernhard Ludewig
WDC 2012 -designpääkaupunkivuoden loppuraportti julkaistaan pian. Vuoden onnistumista on kuitenkin ehditty jo kritisoida innokkaasti monelta suunnalta. Kriittistä ja avointa keskustelua ei ole koskaan liikaa. Kertoohan se intohimosta aiheeseen. Saksan näkökulmasta tarkasteltuna designpääkaupunkivuoden arvioinnissa ei ole syytä kaivautua liian syvälle kriittisiin poteroihin, vaan korostaa ja kiittää myös hyvin ajoitettua, kansainvälisesti kiinnostavaa kokonaisuutta. Designpääkaupungin viestit otettiin Saksassa hyvin vastaan.
Kulttuurialan eri toimijat pohtivat jatkuvasti, mitä vaikuttavuus on ja kuinka sitä mitataan. Tyhjentävää vastausta ei tunnu löytyvän. Osa tärkeimmistä vaikutuksista on nähtävissä vuosia myöhemmin ja silloin lopputulos on aina useampien tekijöiden summa. Tämä pätee varmasti myös designpääkaupunkivuoden arviointiin. Silti osa vaikutuksista Saksassa on nähtävissä jo nyt.
1) Designpääkaupunkivuosi toimi ovien avaajana, kun lähestyimme kiinnostavia muotoilualan toimijoita Saksassa. Valituista painopisteistä oli luontevaa puhua ja ne herättivät heti ammattilaisten kiinnostuksen, koska myös Saksassa muotoilualan edelläkävijät pohtivat samantyyppisiä kysymyksiä. Tämän yhteisen kiinnostuksen varaan pystyimme luomaan ideointiprosessin, jonka pohjalta syntyi useita konkreettisia projekteja, kuten Suomi-fokus DMY International Design Festival Berlin –festivaalilla 2011. Lisää on tulossa.
2) Yhteistyöprosessin myötä muotoilualan toimijoiden kiinnostus syventyä uuteen suomalaiseen muotoiluun ja muotoiluajatteluun kasvoi Saksassa.
3) Saksalaiset toimittajat kiinnostuivat designpääkaupunkivuoden teemoista. Suomalainen muotoiluajattelu, palvelumuotoilu ja muotoilun hyödyntäminen yhteiskunnassa laajemmin sai hyvin näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Toki myös suomalaisen muotoiluosaamisen pitkää perinnettä tuotiin esille.
Lopullinen vaikuttavuus Saksassakin hahmottuu vasta kun tiedämme, mitä toistaiseksi viritteillä olevista jatkohankkeista kehittyy. Vaikka instituutin työn keskiössä onkin nyt Frankfurt 2014 -satelliittiohjelman koordinointi, seuraamme tarkasti designpääkaupunkivuoden jälkivaikutuksia. Suomalaisella muotoilulla on oma tärkeä osansa myös Frankfurt-satelliittiohjelmistossa. Pitkäkestoisia vaikutuksia ajatellen on erityisen tärkeää pitää yllä huolella rakennettuja kontakteja alan toimijoihin Saksassa.
Designpääkaupunkivuoden jälkimaku Saksassa on myönteinen ja lupaava. Alan asiantuntijoiden ja toimittajien kiinnostus suomalaiseen muotoiluajatteluun on kasvanut. Monet heistä käyttivät paljon aikaa suomalaiseen muotoiluun perehtymiseen. Yhteistyö jatkuu.
Emma Aulanko ja Essi Kalima
Valokuvaaja: Bernhard Ludewig
WDC 2012 -designpääkaupunkivuoden loppuraportti julkaistaan pian. Vuoden onnistumista on kuitenkin ehditty jo kritisoida innokkaasti monelta suunnalta. Kriittistä ja avointa keskustelua ei ole koskaan liikaa. Kertoohan se intohimosta aiheeseen. Saksan näkökulmasta tarkasteltuna designpääkaupunkivuoden arvioinnissa ei ole syytä kaivautua liian syvälle kriittisiin poteroihin, vaan korostaa ja kiittää myös hyvin ajoitettua, kansainvälisesti kiinnostavaa kokonaisuutta. Designpääkaupungin viestit otettiin Saksassa hyvin vastaan.
Kulttuurialan eri toimijat pohtivat jatkuvasti, mitä vaikuttavuus on ja kuinka sitä mitataan. Tyhjentävää vastausta ei tunnu löytyvän. Osa tärkeimmistä vaikutuksista on nähtävissä vuosia myöhemmin ja silloin lopputulos on aina useampien tekijöiden summa. Tämä pätee varmasti myös designpääkaupunkivuoden arviointiin. Silti osa vaikutuksista Saksassa on nähtävissä jo nyt.
1) Designpääkaupunkivuosi toimi ovien avaajana, kun lähestyimme kiinnostavia muotoilualan toimijoita Saksassa. Valituista painopisteistä oli luontevaa puhua ja ne herättivät heti ammattilaisten kiinnostuksen, koska myös Saksassa muotoilualan edelläkävijät pohtivat samantyyppisiä kysymyksiä. Tämän yhteisen kiinnostuksen varaan pystyimme luomaan ideointiprosessin, jonka pohjalta syntyi useita konkreettisia projekteja, kuten Suomi-fokus DMY International Design Festival Berlin –festivaalilla 2011. Lisää on tulossa.
2) Yhteistyöprosessin myötä muotoilualan toimijoiden kiinnostus syventyä uuteen suomalaiseen muotoiluun ja muotoiluajatteluun kasvoi Saksassa.
3) Saksalaiset toimittajat kiinnostuivat designpääkaupunkivuoden teemoista. Suomalainen muotoiluajattelu, palvelumuotoilu ja muotoilun hyödyntäminen yhteiskunnassa laajemmin sai hyvin näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Toki myös suomalaisen muotoiluosaamisen pitkää perinnettä tuotiin esille.
Lopullinen vaikuttavuus Saksassakin hahmottuu vasta kun tiedämme, mitä toistaiseksi viritteillä olevista jatkohankkeista kehittyy. Vaikka instituutin työn keskiössä onkin nyt Frankfurt 2014 -satelliittiohjelman koordinointi, seuraamme tarkasti designpääkaupunkivuoden jälkivaikutuksia. Suomalaisella muotoilulla on oma tärkeä osansa myös Frankfurt-satelliittiohjelmistossa. Pitkäkestoisia vaikutuksia ajatellen on erityisen tärkeää pitää yllä huolella rakennettuja kontakteja alan toimijoihin Saksassa.
Designpääkaupunkivuoden jälkimaku Saksassa on myönteinen ja lupaava. Alan asiantuntijoiden ja toimittajien kiinnostus suomalaiseen muotoiluajatteluun on kasvanut. Monet heistä käyttivät paljon aikaa suomalaiseen muotoiluun perehtymiseen. Yhteistyö jatkuu.
Emma Aulanko ja Essi Kalima
Valokuvaaja: Bernhard Ludewig
Am 20. März 2013 erscheint der Abschlussbericht der Weltdesignhauptstadt Helsinki 2012. Bereits vorab hagelte es in Finnland Kritik von verschiedenen Seiten. Das ist gut so: eine kritische und offene Diskussion unterstreicht die Bedeutung des Jahres in Finnland. Von Deutschland aus betrachtet gibt es vor allem gute Gründe, das Jahr zu loben: die Themen waren international interessant, das Timing perfekt. Die Botschaft „Embedding design in life“, d.h. „Design ins Leben integrieren“, die von der Weltdesignhauptstadt 2012 ausging, ist in Deutschland gut angekommen.
Die Frage nach der Wirkung und nach Ergebnissen der eigenen Aktivitäten beschäftigt auch die Kulturbranche. Was ist eine Wirkung? Wie kann man sie messen? Kann man sie messen? Eine abschließende Antwort ist bis jetzt nicht gefunden worden. Fest steht aber, dass ein großer Teil der Ergebnisse erst viele Jahre später sichtbar wird und dann letztendlich eine Summe von vielen kleineren Faktoren ist. Das trifft auch auf die Ergebnisse der Weltdesignhauptstadt Helsinki 2012 zu, aber gleichzeitig sind einige Erfolge bereits erkennbar.
1. Türöffner: Schon im Vorfeld auf das Designhauptstadtjahr haben wir mit zahlreichen Designakteuren in Deutschland über das Thema gesprochen. World Design Capital Helsinki 2012 und die ausgewählten Schwerpunkte stießen in den Fachkreisen auf Interesse, weil viele sich aktuell mit ähnlichen Fragestellungen wie Offenheit und Design jenseits von reinem Produktdesign bereits beschäftigen. So konnten wir mit den Akteuren gemeinsam Ideen und Projekte entwickeln, um das Jahr in Deutschland sichtbar zu machen. So entstand u.a. auch der Finnland-Fokus auf dem DMY International Design Festival 2011.
2. Durch die engere Zusammenarbeit mit Finnland und den Finnen beschäftigten sich viele Kooperationspartner damit, was jetzt gerade im finnischen Design passiert, jenseits der alten Ikone. Daraus folgten gewachsene Kenntnis und neue Kontakte.
3. Die deutschen Medien haben die WDC Helsinki 2012-Themen angenommen. Die finnische Designphilosophie, die Ansätze zum Servicedesign und die Möglichkeiten, Design bei gesellschaftlichen Prozessen und Problemen einzusetzen wurde n hierzulande in den Medien thematisiert, wobei auch die finnische Designtradition stets eine Rolle spielte.
Letztendlich wird man die Ergebnisse im deutschsprachigen Europa erst beurteilen können, wenn wir wissen, welche der Nachfolgeprojekte und wie diese umgesetzt werden, und was wiederum aus ihnen resultiert. Auch wenn für das Finnland-Institut derzeit das Satellitenprogramm zur Frankfurter Buchmesse 2014 im Mittelpunkt steht, verfolgen wir diese Entwicklungen aufmerksam. Außerdem wird Design auch in diesem Satellitenprogramm eine eigene, wichtige Rolle spielen.
Was bleibt, ist ein angenehmer Nachgeschmack mit Vorfreude und Lust auf mehr. Das Interesse der Fachleute und der Designjournalisten an Finnland ist gestiegen. Viele von Ihnen haben viel Zeit und Energie investiert, Design in und aus Finnland kennenzulernen. So kann es weitergehen.
Emma Aulanko und Essi Kalima
Fotograf: Bernhard Ludewig