Fremde Wände weckten Diskussion
Während alles, was Rang und Namen hat, am Donnerstag 7.2. in der Berlinale-Eröffnung saß, veranstaltete das Finnland-Institut einen durch die Fachhochschule Tampere zusammengestellten Kurzfilmabend. Anwesend bei Filmschau und Diskussion waren etwa 60 Besucher. Die Filmemacher Minna Suoniemi, Elina Ylhäisi, Hinni Huttunen und Mikko Keskiivari beantworteten anschließend die Fragen des Publikums.
Wir hatten mit der Planung schon im Herbst angefangen und eine Idee von Minna Suoniemi, Lektorin für bildende Künste, entwickelte sich zu einer abendfüllenden Filmveranstaltung. Von Anfang an hatten wir vor, einen Abend zu organisieren, der etwas schwerere Kost anbietet, was hoffentlich auch neue Besucher anlocken würde. Kunstfilm ist eine etwas gefürchtete Gattung, die nicht unbedingt Platz in den Arenen der narrativeren Filme findet und die oft eher als Installation in Ausstellungen gezeigt wird. Wir haben uns sehr darüber gefreut, dass wir anlässlich unserer Veranstaltung aus verschiedensten Ecken Deutschlands kontaktiert wurden und dass die Strange Walls-Vorstellung der Kinotipp im taz.plan war.
Trotz der unterschiedlichen Techniken, Themen und Methoden haben die Filme eine Gesamtheit gebildet, die Fragen geweckt und zum Nachdenken angeregt hat. Das Publikum stellte den Filmemachern unter Anderem die Frage, was an diesen Werken typisch finnisch sei. Wir haben zum Beispiel über das Werk Strange Walls, nach dem das ganze Programm benannt war, nachgedacht. Es wurde in einem Bauernhaus gedreht, das der Familie von Mikko Keskiivari gehört, einem der beiden Macher dieses Filmes.
Was uns Finnen als typische finnische Provinzlandschaft umgeben von Gärten und Feldern erscheinen mag, kann in den Augen eines Mitteleuropäers an die Provinz seines eigenen Heimatlandes erinnern oder an eine exotische Sommerstimmung im Norden.
Sara Kuisma, Jemima Koli, Hanna Laajalahti
Organisatorinnen des Strange Walls-Abends und Volontärinnen am Finnland-InstitutSamaan aikaan kun elokuvamaailman silmäätekevät istuivat Berlinalen avajaisissa torstaina 7.2, instituutin tiloissa järjestettiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa koostettu lyhytelokuvailta. Paikalla elokuvia katsomassa ja niistä keskustelemassa oli noin 60 hengen yleisö. Tekijät Minna Suoniemi, Elina Ylhäisi, Hinni Huttunen ja Mikko Keskiivari vastasivat yleisön kysymyksiin.
Olimme aloittaneet näytöksen suunnitelun jo syksyllä, jolloin kuvataiteen lehtori Minna Suoniemen ehdotuksesta lähtenyt idea kehittyi koko illan elokuvanäytökseksi. Alusta pitäen meille oli selvää, että haluamme järjestää näytöksen, jossa on nähtävillä jotain muuta kuin valmiiksi pureskeltua tavaraa, mikä toivottavasti houkuttelee paikalle uusiakin kävijöitä. Taide-elokuva on hieman pelätty alalaji, jolle ei välttämättä löydy tilaa kerronnallisemman elokuvan areenoilta ja jota usein esitetään gallerioissa installaatioina. Olimme erityisen iloisia siitä, että saimme näytökseen liittyen kiinnostuneita yhteydenottoja eri puolelta Saksaa ja Strange Walls -näytös oli Berlinalen avajaispäivän Kinotipp Tageszeitungissa.
Huolimatta elokuvien erilaisuudesta tekniikan, aiheiden ja käsittelytapojen suhteen niistä muodostui kokonaisuus, joka herätti kysymyksiä ja pakotti pohtimaan. Yleisön joukosta tuli tekijöille kysymyksiä mm. siitä, mikä näissä teoksissa on tyypillisesti suomalaista. Pohdimme esimerkiksi näytöksen nimiteosta Strange Wallsia, joka sijoittuu elokuvan toisen tekijän Mikko Keskiivarin suvun omistamaan maalaistaloon.
Mikä meille suomalaisille saattaa näyttäytyä hyvinkin tyypillisenä suomalaisena puutarhan ja peltojen ympäröimään maalaismaisemana, voi keskieurooppalaisille muistuttaa oman kotimaan maaseutua tai eksoottista pohjolan kesätunnelmaa.
Sara Kuisma, Jemima Koli, Hanna Laajalahti
Strange Walls -illan järjestäjät ja instituutin harjoittelijatSamaan aikaan kun elokuvamaailman silmäätekevät istuivat Berlinalen avajaisissa torstaina 7.2, instituutin tiloissa järjestettiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa koostettu lyhytelokuvailta. Paikalla elokuvia katsomassa ja niistä keskustelemassa oli noin 60 hengen yleisö. Tekijät Minna Suoniemi, Elina Ylhäisi, Hinni Huttunen ja Mikko Keskiivari vastasivat yleisön kysymyksiin.
Olimme aloittaneet näytöksen suunnitelun jo syksyllä, jolloin kuvataiteen lehtori Minna Suoniemen ehdotuksesta lähtenyt idea kehittyi koko illan elokuvanäytökseksi. Alusta pitäen meille oli selvää, että haluamme järjestää näytöksen, jossa on nähtävillä jotain muuta kuin valmiiksi pureskeltua tavaraa, mikä toivottavasti houkuttelee paikalle uusiakin kävijöitä. Taide-elokuva on hieman pelätty alalaji, jolle ei välttämättä löydy tilaa kerronnallisemman elokuvan areenoilta ja jota usein esitetään gallerioissa installaatioina. Olimme erityisen iloisia siitä, että saimme näytökseen liittyen kiinnostuneita yhteydenottoja eri puolelta Saksaa ja Strange Walls -näytös oli Berlinalen avajaispäivän Kinotipp Tageszeitungissa.
Huolimatta elokuvien erilaisuudesta tekniikan, aiheiden ja käsittelytapojen suhteen niistä muodostui kokonaisuus, joka herätti kysymyksiä ja pakotti pohtimaan. Yleisön joukosta tuli tekijöille kysymyksiä mm. siitä, mikä näissä teoksissa on tyypillisesti suomalaista. Pohdimme esimerkiksi näytöksen nimiteosta Strange Wallsia, joka sijoittuu elokuvan toisen tekijän Mikko Keskiivarin suvun omistamaan maalaistaloon.
Mikä meille suomalaisille saattaa näyttäytyä hyvinkin tyypillisenä suomalaisena puutarhan ja peltojen ympäröimään maalaismaisemana, voi keskieurooppalaisille muistuttaa oman kotimaan maaseutua tai eksoottista pohjolan kesätunnelmaa.
Sara Kuisma, Jemima Koli, Hanna Laajalahti
Strange Walls -illan järjestäjät ja instituutin harjoittelijatWährend alles, was Rang und Namen hat, am Donnerstag 7.2. in der Berlinale-Eröffnung saß, veranstaltete das Finnland-Institut einen durch die Fachhochschule Tampere zusammengestellten Kurzfilmabend. Anwesend bei Filmschau und Diskussion waren etwa 60 Besucher. Die Filmemacher Minna Suoniemi, Elina Ylhäisi, Hinni Huttunen und Mikko Keskiivari beantworteten anschließend die Fragen des Publikums.
Wir hatten mit der Planung schon im Herbst angefangen und eine Idee von Minna Suoniemi, Lektorin für bildende Künste, entwickelte sich zu einer abendfüllenden Filmveranstaltung. Von Anfang an hatten wir vor, einen Abend zu organisieren, der etwas schwerere Kost anbietet, was hoffentlich auch neue Besucher anlocken würde. Kunstfilm ist eine etwas gefürchtete Gattung, die nicht unbedingt Platz in den Arenen der narrativeren Filme findet und die oft eher als Installation in Ausstellungen gezeigt wird. Wir haben uns sehr darüber gefreut, dass wir anlässlich unserer Veranstaltung aus verschiedensten Ecken Deutschlands kontaktiert wurden und dass die Strange Walls-Vorstellung der Kinotipp im taz.plan war.
Trotz der unterschiedlichen Techniken, Themen und Methoden haben die Filme eine Gesamtheit gebildet, die Fragen geweckt und zum Nachdenken angeregt hat. Das Publikum stellte den Filmemachern unter Anderem die Frage, was an diesen Werken typisch finnisch sei. Wir haben zum Beispiel über das Werk Strange Walls, nach dem das ganze Programm benannt war, nachgedacht. Es wurde in einem Bauernhaus gedreht, das der Familie von Mikko Keskiivari gehört, einem der beiden Macher dieses Filmes.
Was uns Finnen als typische finnische Provinzlandschaft umgeben von Gärten und Feldern erscheinen mag, kann in den Augen eines Mitteleuropäers an die Provinz seines eigenen Heimatlandes erinnern oder an eine exotische Sommerstimmung im Norden.
Sara Kuisma, Jemima Koli, Hanna Laajalahti
Organisatoren des Strange Walls-Abends und Volontärinnen am Finnland-Institut