Saksan kanssa on kuljettu pitkä matka
Ajattelin tarttua sulkakynääni Suomen Saksan-instituutin 20-vuotisjuhlien kunniaksi. Sulkakynään siksi, että nyt on kieltämättä hiukan nostalginen olo. Tasan 20 vuotta sitten astuin suhteellisen untuvikkona työntekijänä sisään instituutin ovesta, jonka osoite oli vielä Alte Meierei Alt-Moabit.
Noihin aikoihin julkaisin ensimmäiset juttuni ”Berliini: Terveisiä Pikku-Istanbulista” ja ”Berliini: Blick auf Finnland – aus Deutschland” nykyisen työnantajani eli CIMO:n tiedotuslehteen nimeltä Campus, yläotsikon ”Kirjeitä maailmalta” alle.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, tuolloin nimeltään Kansainvälisen henkilövaihdon keskus, lähetti syksyllä 1994 CIMO-agentteja muutamiin Suomen kulttuuri-instituutteihin Euroopassa markkinoimaan juuri EU:hun liittymässä olevaa Suomea opiskelu- ja harjoittelumaana. Ja minä Saksa-entusiasti pääsin Saksan jakautumisesta hyvää vauhtia toipuvaan Berliiniin. Siitä lähtien kansainvälisen harjoittelun markkinoinnista muodostui tärkeä osa ammatillista minäkuvaani.
Harjoittelijat tärkeä osa instituuttien toimintaa, opiskelijavaihto porskuttaa
Tilastot osoittavat, että Suomi on houkutellut vuodesta toiseen hyvin saksalaisia opiskelijoita ja Saksa on pysynyt suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa suosittuna kohteena pitkään.
Saksan suosiota opiskelijoiden keskuudessa todistaa opiskelijoiden ja harjoittelijoiden tekemien CIMOn Minuutteja maailmalle -minivideoiden sijoittuminen katsojatilastossa. Mustan humoristinen ”Saksa – paska maa” -video on saavuttanut suuren suosion.
Opiskelu- ja harjoitteluvastaavan tehtävä on, mukavaa kyllä, säilynyt Suomen Saksan-instituutissa näihin päiviin saakka.
CIMO:n ja instituutin yhteistyö harjoittelurintamalla jatkuu. Instituutti on tarjonnut vuodesta 1998 alkaen suomalaisille opiskelijoille ja vastavalmistuneille arvokasta kansainvälistä kokemusta ottamalla CIMO:n kautta instituuttiin vuosittain 3 harjoittelijaa. Harjoittelijoita on hakeutunut instituuttiin myös muuta kautta, kuten Svenska Kulturfondenin apurahoilla, suoraan korkeakouluista, erilaisten erityisprojektien myötä ja myös itsenäisesti.
Liikehdintää suomalaisten kielitaitoarsenaalissa
Suomalaisten saksan osaajien määrä on vähentynyt viime vuosina. Tämä on huolestuttavaa. Saksalla on ollut aiemmin suhteellisen vahva asema kouluopetuksessa, kun puhutaan ns. toiseksi suosituimmista vieraista kielistä. Espanjan kieli ja muutamat muut kielet ovat vallanneet yhä kansainvälisemmän Suomen myötä saksalta markkinoita.
Mitä kieliä englannin kielen lisäksi olisi hyvä hallita?
Saksaa, ranskaa, espanjaa vai jotain muuta kieltä?
Kunkin kielen hyödyllisyys riippuu paljon siitä, mihin tähtää, miten kukin oman kielellisen ja kulttuurisen motivaationsa kautta rakentaa omaa tulevaisuuttaan.
Sitten on se kuuluisa sattuma – joka usein suosii tiettyyn suuntaan määrätietoisesti pyrkivää.
Ulkomaisten opiskelijoiden ja suomalaisharjoittelijoiden merkitystä selvitetään
CIMO ja instituuttiverkosto ovat panneet alulle erilaisia selvityksiä liittyen opiskelijoiden tai vastavalmistuneiden merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja Suomen kansantaloudelle. Demos Helsinki teki yhdessä CIMO:n kanssa selvityksen ”Piilotettu osaaminen”, jossa selvitettiin kansainvälisyyden merkitystä muuttuvassa yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Keskeinen tulos oli, että kansainvälinen kokemus kasvattaa kielitaidon ja kulttuurisen osaamisen lisäksi uteliaisuutta, tuottavuutta ja sitkeyttä – samoja ominaisuuksia, joita nykyajan työelämä tarvitsee.
Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa on tekeillä yhteistyössä CIMO:n kanssa esiselvitys ulkomaalaisten opiskelijoiden kansantaloudellisesta merkityksestä Suomelle. Toivottavasti tästä seuraa aikanaan myös varsinainen tutkimus. Instituuttiverkostossakin selvitetään parhaillaan harjoittelijoiden merkitystä.
Saksan, vaihto-opiskelun ja kansainvälisen harjoittelun kanssa on siis kuljettu pitkä matka. Siteeraan vielä lopuksi omaksi ilokseni ja näissä hyvissä tunnelmissa CIMO:n 20 vuoden takaisen johtajan Lauri Lanton Campus-lehden pääkirjoituksen otsikkoa helmikuulta 1995: ”Koulutuksen (pyhä?) kolminaisuus – laatu, kansainvälisyys ja työharjoittelu”. Voisiko sitä paremmin sanoa?
————–
– Jaana Mutanen
Kirjoittaja on CIMO:n vastaava asiantuntija kansainvälisen harjoittelun parissa ja Suomen Saksan–instituutin säätiön hallituksen jäsen.
Tutustu CIMOn ja artikkelin kirjoittajan asiantuntija-artikkeleihin.
Kirjoittaja koordinoi Facebookissa saksankielisten maitten populaarikulttuurista kiinnostuneiden BUND-porukkaa ja pitää Instituutin 20-vuotisjuhlan kunniaksi marraskuussa 2014 blogia suomeksi, saksaksi ja englanniksi.
Sähköposti: jaana.mutanen@cimo.fi
Twitter: @jamu_cimoAjattelin tarttua sulkakynääni Suomen Saksan-instituutin 20-vuotisjuhlien kunniaksi. Sulkakynään siksi, että nyt on kieltämättä hiukan nostalginen olo. Tasan 20 vuotta sitten astuin suhteellisen untuvikkona työntekijänä sisään instituutin ovesta, jonka osoite oli vielä Alte Meierei Alt-Moabit.
Noihin aikoihin julkaisin ensimmäiset juttuni ”Berliini: Terveisiä Pikku-Istanbulista” ja ”Berliini: Blick auf Finnland – aus Deutschland” nykyisen työnantajani eli CIMO:n tiedotuslehteen nimeltä Campus, yläotsikon ”Kirjeitä maailmalta” alle.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, tuolloin nimeltään Kansainvälisen henkilövaihdon keskus, lähetti syksyllä 1994 CIMO-agentteja muutamiin Suomen kulttuuri-instituutteihin Euroopassa markkinoimaan juuri EU:hun liittymässä olevaa Suomea opiskelu- ja harjoittelumaana. Ja minä Saksa-entusiasti pääsin Saksan jakautumisesta hyvää vauhtia toipuvaan Berliiniin. Siitä lähtien kansainvälisen harjoittelun markkinoinnista muodostui tärkeä osa ammatillista minäkuvaani.
Harjoittelijat tärkeä osa instituuttien toimintaa, opiskelijavaihto porskuttaa
Tilastot osoittavat, että Suomi on houkutellut vuodesta toiseen hyvin saksalaisia opiskelijoita ja Saksa on pysynyt suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa suosittuna kohteena pitkään.
Saksan suosiota opiskelijoiden keskuudessa todistaa opiskelijoiden ja harjoittelijoiden tekemien CIMOn Minuutteja maailmalle -minivideoiden sijoittuminen katsojatilastossa. Mustan humoristinen ”Saksa – paska maa” -video on saavuttanut suuren suosion.
Opiskelu- ja harjoitteluvastaavan tehtävä on, mukavaa kyllä, säilynyt Suomen Saksan-instituutissa näihin päiviin saakka.
CIMO:n ja instituutin yhteistyö harjoittelurintamalla jatkuu. Instituutti on tarjonnut vuodesta 1998 alkaen suomalaisille opiskelijoille ja vastavalmistuneille arvokasta kansainvälistä kokemusta ottamalla CIMO:n kautta instituuttiin vuosittain 3 harjoittelijaa. Harjoittelijoita on hakeutunut instituuttiin myös muuta kautta, kuten Svenska Kulturfondenin apurahoilla, suoraan korkeakouluista, erilaisten erityisprojektien myötä ja myös itsenäisesti.
Liikehdintää suomalaisten kielitaitoarsenaalissa
Suomalaisten saksan osaajien määrä on vähentynyt viime vuosina. Tämä on huolestuttavaa. Saksalla on ollut aiemmin suhteellisen vahva asema kouluopetuksessa, kun puhutaan ns. toiseksi suosituimmista vieraista kielistä. Espanjan kieli ja muutamat muut kielet ovat vallanneet yhä kansainvälisemmän Suomen myötä saksalta markkinoita.
Mitä kieliä englannin kielen lisäksi olisi hyvä hallita?
Saksaa, ranskaa, espanjaa vai jotain muuta kieltä?
Kunkin kielen hyödyllisyys riippuu paljon siitä, mihin tähtää, miten kukin oman kielellisen ja kulttuurisen motivaationsa kautta rakentaa omaa tulevaisuuttaan.
Sitten on se kuuluisa sattuma – joka usein suosii tiettyyn suuntaan määrätietoisesti pyrkivää.
Ulkomaisten opiskelijoiden ja suomalaisharjoittelijoiden merkitystä selvitetään
CIMO ja instituuttiverkosto ovat panneet alulle erilaisia selvityksiä liittyen opiskelijoiden tai vastavalmistuneiden merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja Suomen kansantaloudelle. Demos Helsinki teki yhdessä CIMO:n kanssa selvityksen ”Piilotettu osaaminen”, jossa selvitettiin kansainvälisyyden merkitystä muuttuvassa yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Keskeinen tulos oli, että kansainvälinen kokemus kasvattaa kielitaidon ja kulttuurisen osaamisen lisäksi uteliaisuutta, tuottavuutta ja sitkeyttä – samoja ominaisuuksia, joita nykyajan työelämä tarvitsee.
Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa on tekeillä yhteistyössä CIMO:n kanssa esiselvitys ulkomaalaisten opiskelijoiden kansantaloudellisesta merkityksestä Suomelle. Toivottavasti tästä seuraa aikanaan myös varsinainen tutkimus. Instituuttiverkostossakin selvitetään parhaillaan harjoittelijoiden merkitystä.
Saksan, vaihto-opiskelun ja kansainvälisen harjoittelun kanssa on siis kuljettu pitkä matka. Siteeraan vielä lopuksi omaksi ilokseni ja näissä hyvissä tunnelmissa CIMO:n 20 vuoden takaisen johtajan Lauri Lanton Campus-lehden pääkirjoituksen otsikkoa helmikuulta 1995: ”Koulutuksen (pyhä?) kolminaisuus – laatu, kansainvälisyys ja työharjoittelu”. Voisiko sitä paremmin sanoa?
————–
– Jaana Mutanen
Kirjoittaja on CIMO:n vastaava asiantuntija kansainvälisen harjoittelun parissa ja Suomen Saksan–instituutin säätiön hallituksen jäsen.
Tutustu CIMOn ja artikkelin kirjoittajan asiantuntija-artikkeleihin.
Kirjoittaja koordinoi Facebookissa saksankielisten maitten populaarikulttuurista kiinnostuneiden BUND-porukkaa ja pitää Instituutin 20-vuotisjuhlan kunniaksi marraskuussa 2014 blogia suomeksi, saksaksi ja englanniksi.
Sähköposti: jaana.mutanen@cimo.fi
Twitter: @jamu_cimoAjattelin tarttua sulkakynääni Suomen Saksan-instituutin 20-vuotisjuhlien kunniaksi. Sulkakynään siksi, että nyt on kieltämättä hiukan nostalginen olo. Tasan 20 vuotta sitten astuin suhteellisen untuvikkona työntekijänä sisään instituutin ovesta, jonka osoite oli vielä Alte Meierei Alt-Moabit.
Noihin aikoihin julkaisin ensimmäiset juttuni ”Berliini: Terveisiä Pikku-Istanbulista” ja ”Berliini: Blick auf Finnland – aus Deutschland” nykyisen työnantajani eli CIMO:n tiedotuslehteen nimeltä Campus, yläotsikon ”Kirjeitä maailmalta” alle.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, tuolloin nimeltään Kansainvälisen henkilövaihdon keskus, lähetti syksyllä 1994 CIMO-agentteja muutamiin Suomen kulttuuri-instituutteihin Euroopassa markkinoimaan juuri EU:hun liittymässä olevaa Suomea opiskelu- ja harjoittelumaana. Ja minä Saksa-entusiasti pääsin Saksan jakautumisesta hyvää vauhtia toipuvaan Berliiniin. Siitä lähtien kansainvälisen harjoittelun markkinoinnista muodostui tärkeä osa ammatillista minäkuvaani.
Harjoittelijat tärkeä osa instituuttien toimintaa, opiskelijavaihto porskuttaa
Tilastot osoittavat, että Suomi on houkutellut vuodesta toiseen hyvin saksalaisia opiskelijoita ja Saksa on pysynyt suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa suosittuna kohteena pitkään.
Saksan suosiota opiskelijoiden keskuudessa todistaa opiskelijoiden ja harjoittelijoiden tekemien CIMOn Minuutteja maailmalle -minivideoiden sijoittuminen katsojatilastossa. Mustan humoristinen ”Saksa – paska maa” -video on saavuttanut suuren suosion.
Opiskelu- ja harjoitteluvastaavan tehtävä on, mukavaa kyllä, säilynyt Suomen Saksan-instituutissa näihin päiviin saakka.
CIMO:n ja instituutin yhteistyö harjoittelurintamalla jatkuu. Instituutti on tarjonnut vuodesta 1998 alkaen suomalaisille opiskelijoille ja vastavalmistuneille arvokasta kansainvälistä kokemusta ottamalla CIMO:n kautta instituuttiin vuosittain 3 harjoittelijaa. Harjoittelijoita on hakeutunut instituuttiin myös muuta kautta, kuten Svenska Kulturfondenin apurahoilla, suoraan korkeakouluista, erilaisten erityisprojektien myötä ja myös itsenäisesti.
Liikehdintää suomalaisten kielitaitoarsenaalissa
Suomalaisten saksan osaajien määrä on vähentynyt viime vuosina. Tämä on huolestuttavaa. Saksalla on ollut aiemmin suhteellisen vahva asema kouluopetuksessa, kun puhutaan ns. toiseksi suosituimmista vieraista kielistä. Espanjan kieli ja muutamat muut kielet ovat vallanneet yhä kansainvälisemmän Suomen myötä saksalta markkinoita.
Mitä kieliä englannin kielen lisäksi olisi hyvä hallita?
Saksaa, ranskaa, espanjaa vai jotain muuta kieltä?
Kunkin kielen hyödyllisyys riippuu paljon siitä, mihin tähtää, miten kukin oman kielellisen ja kulttuurisen motivaationsa kautta rakentaa omaa tulevaisuuttaan.
Sitten on se kuuluisa sattuma – joka usein suosii tiettyyn suuntaan määrätietoisesti pyrkivää.
Ulkomaisten opiskelijoiden ja suomalaisharjoittelijoiden merkitystä selvitetään
CIMO ja instituuttiverkosto ovat panneet alulle erilaisia selvityksiä liittyen opiskelijoiden tai vastavalmistuneiden merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja Suomen kansantaloudelle. Demos Helsinki teki yhdessä CIMO:n kanssa selvityksen ”Piilotettu osaaminen”, jossa selvitettiin kansainvälisyyden merkitystä muuttuvassa yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Keskeinen tulos oli, että kansainvälinen kokemus kasvattaa kielitaidon ja kulttuurisen osaamisen lisäksi uteliaisuutta, tuottavuutta ja sitkeyttä – samoja ominaisuuksia, joita nykyajan työelämä tarvitsee.
Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa on tekeillä yhteistyössä CIMO:n kanssa esiselvitys ulkomaalaisten opiskelijoiden kansantaloudellisesta merkityksestä Suomelle. Toivottavasti tästä seuraa aikanaan myös varsinainen tutkimus. Instituuttiverkostossakin selvitetään parhaillaan harjoittelijoiden merkitystä.
Saksan, vaihto-opiskelun ja kansainvälisen harjoittelun kanssa on siis kuljettu pitkä matka. Siteeraan vielä lopuksi omaksi ilokseni ja näissä hyvissä tunnelmissa CIMO:n 20 vuoden takaisen johtajan Lauri Lanton Campus-lehden pääkirjoituksen otsikkoa helmikuulta 1995: ”Koulutuksen (pyhä?) kolminaisuus – laatu, kansainvälisyys ja työharjoittelu”. Voisiko sitä paremmin sanoa?
————–
– Jaana Mutanen
Kirjoittaja on CIMO:n vastaava asiantuntija kansainvälisen harjoittelun parissa ja Suomen Saksan–instituutin säätiön hallituksen jäsen.
Tutustu CIMOn ja artikkelin kirjoittajan asiantuntija-artikkeleihin.
Kirjoittaja koordinoi Facebookissa saksankielisten maitten populaarikulttuurista kiinnostuneiden BUND-porukkaa ja pitää Instituutin 20-vuotisjuhlan kunniaksi marraskuussa 2014 blogia suomeksi, saksaksi ja englanniksi.
Sähköposti: jaana.mutanen@cimo.fi
Twitter: @jamu_cimoAjattelin tarttua sulkakynääni Suomen Saksan-instituutin 20-vuotisjuhlien kunniaksi. Sulkakynään siksi, että nyt on kieltämättä hiukan nostalginen olo. Tasan 20 vuotta sitten astuin suhteellisen untuvikkona työntekijänä sisään instituutin ovesta, jonka osoite oli vielä Alte Meierei Alt-Moabit.
Noihin aikoihin julkaisin ensimmäiset juttuni ”Berliini: Terveisiä Pikku-Istanbulista” ja ”Berliini: Blick auf Finnland – aus Deutschland” nykyisen työnantajani eli CIMO:n tiedotuslehteen nimeltä Campus, yläotsikon ”Kirjeitä maailmalta” alle.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, tuolloin nimeltään Kansainvälisen henkilövaihdon keskus, lähetti syksyllä 1994 CIMO-agentteja muutamiin Suomen kulttuuri-instituutteihin Euroopassa markkinoimaan juuri EU:hun liittymässä olevaa Suomea opiskelu- ja harjoittelumaana. Ja minä Saksa-entusiasti pääsin Saksan jakautumisesta hyvää vauhtia toipuvaan Berliiniin. Siitä lähtien kansainvälisen harjoittelun markkinoinnista muodostui tärkeä osa ammatillista minäkuvaani.
Harjoittelijat tärkeä osa instituuttien toimintaa, opiskelijavaihto porskuttaa
Tilastot osoittavat, että Suomi on houkutellut vuodesta toiseen hyvin saksalaisia opiskelijoita ja Saksa on pysynyt suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa suosittuna kohteena pitkään.
Saksan suosiota opiskelijoiden keskuudessa todistaa opiskelijoiden ja harjoittelijoiden tekemien CIMOn Minuutteja maailmalle -minivideoiden sijoittuminen katsojatilastossa. Mustan humoristinen ”Saksa – paska maa” -video on saavuttanut suuren suosion.
Opiskelu- ja harjoitteluvastaavan tehtävä on, mukavaa kyllä, säilynyt Suomen Saksan-instituutissa näihin päiviin saakka.
CIMO:n ja instituutin yhteistyö harjoittelurintamalla jatkuu. Instituutti on tarjonnut vuodesta 1998 alkaen suomalaisille opiskelijoille ja vastavalmistuneille arvokasta kansainvälistä kokemusta ottamalla CIMO:n kautta instituuttiin vuosittain 3 harjoittelijaa. Harjoittelijoita on hakeutunut instituuttiin myös muuta kautta, kuten Svenska Kulturfondenin apurahoilla, suoraan korkeakouluista, erilaisten erityisprojektien myötä ja myös itsenäisesti.
Liikehdintää suomalaisten kielitaitoarsenaalissa
Suomalaisten saksan osaajien määrä on vähentynyt viime vuosina. Tämä on huolestuttavaa. Saksalla on ollut aiemmin suhteellisen vahva asema kouluopetuksessa, kun puhutaan ns. toiseksi suosituimmista vieraista kielistä. Espanjan kieli ja muutamat muut kielet ovat vallanneet yhä kansainvälisemmän Suomen myötä saksalta markkinoita.
Mitä kieliä englannin kielen lisäksi olisi hyvä hallita?
Saksaa, ranskaa, espanjaa vai jotain muuta kieltä?
Kunkin kielen hyödyllisyys riippuu paljon siitä, mihin tähtää, miten kukin oman kielellisen ja kulttuurisen motivaationsa kautta rakentaa omaa tulevaisuuttaan.
Sitten on se kuuluisa sattuma – joka usein suosii tiettyyn suuntaan määrätietoisesti pyrkivää.
Ulkomaisten opiskelijoiden ja suomalaisharjoittelijoiden merkitystä selvitetään
CIMO ja instituuttiverkosto ovat panneet alulle erilaisia selvityksiä liittyen opiskelijoiden tai vastavalmistuneiden merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja Suomen kansantaloudelle. Demos Helsinki teki yhdessä CIMO:n kanssa selvityksen ”Piilotettu osaaminen”, jossa selvitettiin kansainvälisyyden merkitystä muuttuvassa yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Keskeinen tulos oli, että kansainvälinen kokemus kasvattaa kielitaidon ja kulttuurisen osaamisen lisäksi uteliaisuutta, tuottavuutta ja sitkeyttä – samoja ominaisuuksia, joita nykyajan työelämä tarvitsee.
Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa on tekeillä yhteistyössä CIMO:n kanssa esiselvitys ulkomaalaisten opiskelijoiden kansantaloudellisesta merkityksestä Suomelle. Toivottavasti tästä seuraa aikanaan myös varsinainen tutkimus. Instituuttiverkostossakin selvitetään parhaillaan harjoittelijoiden merkitystä.
Saksan, vaihto-opiskelun ja kansainvälisen harjoittelun kanssa on siis kuljettu pitkä matka. Siteeraan vielä lopuksi omaksi ilokseni ja näissä hyvissä tunnelmissa CIMO:n 20 vuoden takaisen johtajan Lauri Lanton Campus-lehden pääkirjoituksen otsikkoa helmikuulta 1995: ”Koulutuksen (pyhä?) kolminaisuus – laatu, kansainvälisyys ja työharjoittelu”. Voisiko sitä paremmin sanoa?
————–
– Jaana Mutanen
Kirjoittaja on CIMO:n vastaava asiantuntija kansainvälisen harjoittelun parissa ja Suomen Saksan–instituutin säätiön hallituksen jäsen.
Tutustu CIMOn ja artikkelin kirjoittajan asiantuntija-artikkeleihin.
Kirjoittaja koordinoi Facebookissa saksankielisten maitten populaarikulttuurista kiinnostuneiden BUND-porukkaa ja pitää Instituutin 20-vuotisjuhlan kunniaksi marraskuussa 2014 blogia suomeksi, saksaksi ja englanniksi.
Sähköposti: jaana.mutanen@cimo.fi
Twitter: @jamu_cimo