Tarina Spreeparkista

Julkaistu: 28.08.2013
Kirjoittaja: Anni Kinnunen
Kategoriat: Kuvataide

Mietin, miten tulee pukeutua jos aikoo kiivetä korkean aidan ylitse. Tulisiko myös kiinnittää huomiota siihen, miten saan huomaamattomasti kuvausmekkoni esiin vaatteitteni alta? En tullut kuitenkaan ajatelleeksi, miten toimia kun kintereillä juoksee vartijoiden dobermanni.

Olin kuullut ystävältäni huvipuistosta, joka on jäänyt sijoilleen vuosiksi Berliinin lähettyvillä. Sinne on päästävä kuvaamaan, mietin. Tilanne tarjoutui syksyllä 2010, jolloin osallistuin Arctic Heat -näyttelykokonaisuuteen Berliinissä. Valmistelin kuvauksen yksityiskohtia ja luin puiston historiasta, huumeiden salakuljetuksesta, pitkästä vankilatuokiosta ja hylätyksi jääneestä, entisestä Itä-Saksan huvittelukeskuksesta. Hain tietoa, miten puiston aidatulle alueelle pääsisi livahtamaan näkymättömästi. Näin kuvia ruostuneista huvipuistolaitteista ja luonnonkasvien seassa pilkottavista dinosauruksista. Oli hämmentävää, miten tällainen massiivinen huvipuisto oli jäänyt puistoalueen keskelle lepäämään.

Näin paikassa jotain erityisen kiehtovaa. Se oli täydellinen työn alla olleeseen näyttelykokonaisuuteen Personal Landscape, jonka yhdessä osiossa käytän paikkoja joissa luonto on ottanut vallan ihmisen rakentamassa ympäristössä.

Matkustimme puolisoni kanssa junalla lähelle puistoa. Käveltyämme pitkän tovin huvipuiston aidat häämöttivät edessämme. Päätimme kiertää aidatun alueen ja tutkia mikä meitä oli vastassa. Näimme aidanraoista haalistuneita laitteita, taivasta hipovan maailmanpyörän ja muovisia joutsenia, joiden istuimista kasvoi ruohoa.  Maasta tökötti esihistoriallisen liskon jalka. Mielikuvissani kuulin lasten naurua ja huvipuistolle ominaista taustamelua.

Lopulta pääsin sisälle Spreeparkiin. Siihen tarvittiin tällä kertaa vain ja ainoastaan rahaa. Olin lähes pettynyt, koska olin varautunut kiipeämään aidan ylitse pukeutumalla ninja-asuun. Vartioidun kierroksen aikana kuljimme puiston ympäri. Kuvaukseen vartija antoi minulle suostuttelun jälkeen 20 minuuttia aikaa. Kuvausmekko tuli vaatteiden alta vauhdikkaasti. Kaikki oli jo mietitty valmiiksi. Kuvatessani unohdin kokonaan, että jalkojen alla oli lahoa puuta ja vaarana oli pudota lammikkoon muovisten joutsenten seuraksi. Annettu aika ylittyi. Poistuin Spreeparkista vartijakoira kintereilläni, juosten, nopeasti, samalla pukeutuen.

Personal Landscape

Näyttelyni Personal Landscape (2008-2012) on nähtävillä Suomen Saksan-instituutin näyttelytilassa Berliinissä 5.9.-12.11.2013. Näyttelykokonaisuudessa käsittelen ihmisen osaa luonnossa. Käytän omaa kehoani työskentelyssäni. Valokuvaaminen katsomatta linssin läpi tekee työskentelystäni kontrolloimatonta ja jättää mahdollisuuden sattumalle. Tämä toimintatapa kiehtoo ja haastaa minua.

Spreepark-kuvien lisäksi tuon näyttelyyn teoksia, joissa näemme pihojen kevytluontoa, ihmisen kastroimaa metsäaluetta sekä suomalaiseen maisemaan olennaisesti kuuluvan roskalammikon.

Tervetuloa avajaisiin 4.9.2013 klo 19, olen läsnä avajaisissa ja vastaan mielelläni kysymyksiin.

Selbstporträt von Anni Kinnunen
Background image