”Henkiinjäämismatkailua tämäkin“ – Haastattelu Jaakko Nousiaisen kanssa

Julkaistu: 11.04.2013
Kirjoittaja: Finnland-Institut
Kategoriat: Musiikki, Teatteri

Vuosi 1736. Ranskalainen matemaatikko Pierre Louis de Maupertuis matkustaa Suomen Lappiin selvittääkseen, onko maapallo litistynyt navoiltaan vai päiväntasaajalta. Lapin erämaassa hän kohtaa nuoren Christine Planströmin. Kun Maupertuis on saanut tutkimuksensa menestyksekkäästi päätökseen, Christine matkustaa hänen peräänsä Pariisiin. Miika Hyytiäisen säveltämä ja Jaakko Nousiaisen ohjaama ooppera La Figure de la Terre käsittelee näitä kahta matkaa tuntemattomaan ja niitä hankaluuksia, kun joudumme selviytymään vieraassa ja vihamielisessä ympäristössä. Hyytiäinen yhdistää teoksessaan hienostuneen ranskalaisen barokkimusiikin, perinteisen 1700-luvun kansanmusiikin ja nykymusiikin. Esitystä visualisoivat mediataiteilija Mia Mäkelän osittain reaaliaikaisesti tuotetut projektiot. Alla Jaakko Nousiaista haastattelee tuottaja Dag Lohde.

Dag Lohde (DL): Maupertuis matkustaa 1736 Lappiin astemittausta tekemään ja selvittääksen, onko maa litistynyt navoiltaan. Tutkimusmatka muodostuu varsin rasittavaksi, häntä odottavat jää, lumi ja talvinen pimeys, kesällä puolestaan hyttyset ja aurinko, joka ei koskaan laske. 1700-luvun ranskalaiselle tämä on hyvinkin eksoottinen kokemus. Mutta vaakakupissa ovat myös kunnia ja maine. Mihin nykypäivän ilmiöön tuota matkaa voisi verrata?

Jaakko Nousiainen (JN): On vaikeaa verrata tutkimusmatkaa mihinkään nykypäivään liittyvään, sillä maapallo on sittemmin tutkittu erittäin perusteellisesti. Kartalla ei yksinkertaisesti ole enää valkeita läikkiä. Mutta ne kolonialistiset asenteet, jotka olivat myös osa Maupertuis´n arvomaailmaa, ovat paha kyllä edelleenkin olemassa. Jos siis yritämme löytää nykyajasta jotain tähän verrannollista, se olisi ehkä henkilö, jolla on aikaa ja mahdollisuuksia matkustaa eksoottisille tai vaarallisille seuduille. Maupertuis oli siis aikanaan eräänlainen henkiinjäämisturisti.

Kuva_la_figure_blogi_2

DL: Jos voisit valita, olisitko mieluummin Christine vai Maupertuis ja miksi?

JN: Perusasetelmahan on kummankin kohdalla täysin erilainen: Maupertuis’n ja Christine’n elävät maailmassa täysin eri ehdoin – toinen abstraktilla ja sisäänpäinkääntyneellä tavalla, toinen intuitiivisesti, avoimena mutta myös hauraana ja vaaroille alttiina. Kumpikin tapa elää on sidoksissa toisiinsa. Ne antavat viitteitä toinen toisestaan ja asettavat myös toisensa kyseenalaisiksi, mutta ne eivät kuitenkaan ole yhteismitallisia.
Mutta jos siis joutuisin tekemään valinan? Epäilemättä olisin Christine. Hänen tekemänsä matka johtaa monessakin mielessä pidemmälle: ei pelkästään maantieteellisesti tai sosiaalisesti. Hän joutuu kokemustensa myötä muuttumaan itse, läpikotaisesti. Tämän lisäksi hänen elämästään on vähemmän historiallisia todisteita. Sen vuoksi olisi kiehtovaa elää hänen elämäänsä ja selvittää, mitä hänelle tosiasiassa tapahtui.

DL: Kumpikin henkilö joutuu tilanteeseen, jossa he ovat eksistentiaalisesti hukassa, kumpikin omalla tavallaan. Tilanteeseen vaikuttaa faktinen tilanne: Maupertuis on päätynyt Lappiin, Christine ranskalaisen yhteiskunnan yläluokkaan. Heidän itselleen löytämänsä ratkaisut ovat tilapäisiä. Onko olemassa lääkettä, joka tepsisi tässä tilanteessa?

JN: Se onkin suuri eksistentiaalinen kysymys, enkä ole varma, pystynkö vastaamaan siihen. Arvelisin, että kukin meistä luo itselleen oman eloonjäämismekanisminsa, jotta selviytyisi vastaavasta tilanteesta. Tässä meidän tarinassamme Christine luottaa siihen, että rakkaudella on voimaa kantaa hänet hänen matkansa etapista toiseen, kun taas Maupertuis käpertyy tutun ja turvallisen matemaattisen maailmansa syvyyksiin. Mutta siis lääke, joka parantaisi? Ei, en usko, että tähän olisi lääkettä tai terapiaa.

Kuva_la_figure_blogi_arc-en-cieltripple.Mathias.Monrad

DL: Miten ymmärrät rakkauden käsitteen tässä yhteydessä? Monet ihmiset liittävät rakkauteen vielä nykyisinkin konkreettisia, romanttisia toiveita ja odotuksia. Mutta eikö tämä romanttinen käsite ole täysin järjetön valhe, joka vain sumuttaa tajuntamme, tekee meidät hulluiksi ja siirtää huomiomme pois oleellisista asioista?

JN: Mikä voisi olla tärkeämpää kuin rakkaus? Olen luonteeltani romantikko, mutta käsitykseni siitä, mitä romanttisuus on, näyttää vaihtelevan jatkuvasti, aivan kuten elämä itse. Meidän oopperamme rakkaustarina on eräänlainen kolmiodraama (sinänsä soveliasta kun käytämme myös näyttämöllä paljon kolmioita): draama Christinen, Maupertuis´n ja tämän matemaattisen intohimon välillä. He eivät saa toisiaan, mutta kumpikin saa viime kädessä lohtua siitä, mikä on heidän sydäntänsä lähellä.
Pohdimme tarinassa myös sukupuoliroolien esittämisen tapoja. Lähestymme kriittisesti eksoottisen naisen ruumiin/vartalon käsitettä, samalla kun myös tarkastelemme kolonialistisia fantasioita. Näitä kaavoja seuraili myös säveltäjä Jean-Philippe Rameau ooppera-baletissaan Les Indes galantes / Villiä rakkautta, joka toimi osin myös meidän oopperamme sävellyksellisenä pohjana.
Palatakseni yleisemmälle tasolle: elämässä täytyy aina tehdä kaikki rakakudella, sillä muuten ei edes kannata yrittää.

La figure de la Terre saa ensi-iltansa ensimmäisenä suomalaisena Berliinissä kantaesitettävänä oopperateoksena Sophiensælessä 13. huhtikuuta 2013.

Kommentointi

1 Kommentti

  1. 21.04.2013—14:14 dorothea Kolland says:

    Ich habe getsrn abend die ”Figure de la Terre” gesehen und war sehr beeindruckt; sowohl von der gewählten Perspektive des Stoffes ( ich hatte natürlich keine Ahnung von der story) wie vond er Musik. Gerne hätte ich es ein zweites Mal gehört; es war schon ein bisschen hermetisch. Die Verarbeitung der Barock-Elemente war toll. Was mich zunächst sehr irritierte, war die Ankündigung der Sophiesäle, dass eine musikalische Begegnung mit dem Jeuken der Lappen stattfände. Das war es nicht; Jeuken klingen anders. Es war eine sehr tolle Begegnung mit Volksmusiktradition.
    Hervorragend fand ich die Video.Projektionen.
    wirklich sehr beeindruckend, und ein ”finnischer” Musiktheaterzugriff mit einer finnisch-europäischen Geschichte: toll

Kirjoita kommentti

Background image