facebook twitter
post photo
© Mediahub Helsinki

Suomen Saksan-instituutti 25 vuotta: toimittaja Ilkka Ahtiainen haastateltavana

Nykyinen MTV:n tv-uutisten toimituspäällikkö vietti 2000-luvun alussa neljä vuotta ulkomaankirjeenvaihtajana ja asui Berliinin Schönebergissä – näkökulmia Saksan Matti Meikäläisen elämään ja saksalaiseen systeemiin.

Mistä kiinnostuksesi Saksaan ja saksalaiseen kulttuuriin ovat peräisin?

Olen ollut kiinnostunut Euroopan lähihistoriasta kouluikäisestä saakka. Erityisen kiehtovina olen aina pitänyt Saksan ja Suomen suhteita. Lisäksi vanha harrastukseni viulunsoitto ja ylipäätään musiikki on tehnyt Saksan läheiseksi. Olin 14-vuotiaana mukana nuoriso-orkesterissa, joka teki konserttimatkan Celleen. Niin – ja viulunihan on Saksassa valmistettu, Markneukirchenissä Vogtlandissa vuonna 1926.

Mitkä Saksa-kokemukset ovat jättäneet sinuun pysyvän jäljen?

Ei epäilystäkään – tavallinen arkielämä Schönebergissä, jossa asuin perheeni kanssa. Ja arjen pienet asiat: tuoreet sämpylät, kevät jo maaliskuussa, upeat leikkipaikat ja puistot, joissa vietimme paljon aikaa kahden lapsemme kanssa.

Miten henkilökohtainen ja ammatillinen suhteesi Saksaan ovat kehittyneet ja muuttuneet ajan mittaan?

Väittäisin, että neljässä vuodessa saavuttaa tietyn asiantuntemuksen itse maasta ja myös sen asukkaista. Ulkomaankirjeenvaihtajalla on aivan poikkeuksellinen mahdollisuus tarkkailla asemamaata eri näkökulmista ja eri tasoilla. Arkielämän kautta saa tuntuman siihen, miten Saksan Matti Meikäläinen elää. Ammatin kautta puolestaan oppii tuntemaan. miten Saksa valtiona „toimii“.

Työskentelit neljä vuotta Suomen suurimman päivälehden Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajana Berliinissä. Miten kuvailisit Suomen ja Saksan mediaympäristön eroja tai samankaltaisuuksia?

Ennen kaikkea kyse on kai eroista suuren maan ja hyvin pienen maan kesken. Pelkästään taloudellisessa mielessä on aika lailla eroa siinä, onko lehdellä tai tv-kanavalla potentiaalista yleisöä sata miljoonaa kuten saksankielisessä Euroopassa vai viisi miljoonaa kuten Suomessa. Silti ei voi sanoa, että saksalaiset mediat suoriutuisivat työstään 20 kertaa paremmin kuin suomalaiset. Joka tapauksessa ihailen sekä saksalaisen laatumedian määrää että monipuolisuutta.

Millaista oli olla kirjeenvaihtajana Saksassa? Minkälaisia haasteita näet saksalaisessa työelämässä?

Saksassa on aika helppoa työskennellä heti, kun osaa saksaa kyllin hyvin. Eräs tosiasia on kuitenkin välttämätöntä tiedostaa: saksalainen systeemi on hierarkkisempi kuin suomalainen. Kun kirjeenvaihtaja-aikanani tein haastattelupyyntöjä sähköpostilla tai puhelimitse, aloin saada nopeampia ja suopeampia vastauksia, kun keksin ylentää itseni kirjeenvaihtajasta päällikkökirjeenvaihtajaksi. Tämä esimerkki on lähinnä hupaisa, enkä missään tapauksessa valita; päällimmäinen kokemus oli, että sain suomalaisena toimittajana hyvää kohtelua aina.

Miten saksalaisten ja suomalaisten media-alojen yritysten yhteistyö sujuu?

Minulla ei ole kokemusta yhteistyöstä yritystasolla. Henkilökohtaisella tasolla asiat ovat aina sujuneet hyvin.

Olit opintojesi jälkeen Nuoret toimittajat -vaihto-ohjelman yhteydessä Frankfurt am Mainissa. Miten päädyit mukaan ohjelmaan?

Silloinen työnantajani Helsingin Sanomat teki yhteistyötä IJP:n (International Journalists´ Programmes) kanssa ja jotkut kollegani olivat jo aiemmin olleet mukana ohjelmassa. Sain siis tiedon työnantajaltani. Vaihto-ohjelma oli hyödyllistä johdatusta kirjeenvaihtajan työhön, vaikkakaan en vielä silloin ajatellut, että haluan jonain päivänä työskennellä Saksassa.

Suomen Saksan-instituutti täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Mikä merkitys Suomen Saksan-instituutin kaltaisilla instituutioilla on mielestäsi Saksan ja Suomen väliselle dialogille?

Missä dialogia käytäisiin, jollei yhdistyksiä ja vastaavia toimijoita olisi? Tuskin Facebookissa tai Twitterissä! Vaikka Suomen ja Saksan suhteet ovat ongelmattomat, tarvitaan silti foorumeita, joilla ihmiset voivat kohdata toisiaan ja vaihtaa ajatuksia ja ideoita. Suomen Saksan-instituutilla on erityisrooli Suomen ja Saksan välisenä linkkinä.

Muutettuasi pois Saksasta olet ollut Suomen Saksan Instituutin Säätiön hallituksen jäsen. Miten tämä yhteys instituuttiin syntyi?

Sain suosituksen professori Seppo Hentilältä, joka vaikutti pitkään instituutin säätiön hallituksessa. Olen hänelle tietenkin hyvin kiitollinen suosituksesta. Tunnen hänet jo opiskeluajoiltani, ja sittemmin toimittajana olen monesti turvautunut hänen huippuasiantuntemukseensa.

Kysymykset esitti Ravel Siirde.

 

Ilkka Ahtiainen on vuodesta 2012 työskennellyt MTV:n uutisissa. Nykyään hän on tv:n uutis- ja ajankohtaisohjelmista vastaava toimituspäällikkö. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 2001. Samana vuonna hänet palkattiin Helsingin Sanomiin politiikan toimittajaksi. Vuonna 2005 hänet nimitettiin Saksan- ja Keski-Euroopan kirjeenvaihtajaksi. Palattuaan Suomeen neljän vuoden jälkeen hän työskenteli lehden Sunnuntaitoimituksen esimiestehtävissä ennen siirtymistään MTV:n uutisiin.

——————————————–

Suomen Saksan-instituutti täyttää 25 vuotta syksyllä 2019. Instituutti avattiin syyskuun lopulla 1994 ensimmäisenä suomalaisena kulttuuri-instituuttina saksankielisessä Euroopassa. Näiden 25 vuoden aikana keskeistä instituutin toiminnassa on ollut dialogi suomalaisten sekä paikallisten kumppaneiden välillä Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Tätä dialogia ovat vuosien varrella edistäneet myös useat henkilöt, jotka ovat sitoutuneet maiden väliseen kulttuurivaihtoon instituutin nimissä. #25JahreDialog-blogisarjamme antaa tänä vuonna puheenvuoron osalle näistä henkilöistä.

Ravel Siirde ist zurzeit Praktikant am Finnland-Institut in Deutschland und hat kürzlich seinen Bachelor-Abschluss in Staatswissenschaften an der Universität Erfurt gemacht.

Ravel Siirde toimii parhaillaan harjoittelijana Suomen Saksan-instituutissa. Hän on suorittanut valtiotieteiden kandidaatin tutkintonsa Erfurtin yliopistossa.

Käytämme palvelussamme evästeitä parantaaksemme sivuston käyttökokemusta.
Tarkemman kuvauksen evästeiden käytöstä löydät tietosuojaselosteesta.