Foto: Kilian Dorner

25JahreDialog: Haastattelussa professori Marko Pantermöller

Pantermöller on fennistiikan professori Greifswaldin yliopistossa sekä pitkäaikainen instituutin neuvottelukunnan jäsen. Haastattelussa hän yhdistää henkilökohtaisen innostuksensa Suomeen omiin tutkimusaiheisiinsa.

Synnyit vuonna 1970 Mecklenburg-Etu-Pommerin Lübzissä ja opiskelit fennistiikkaa sekä pohjoismaisia kieliä Saksassa ja Suomessa. Mikä herätti kiinnostuksesi Suomeen ja suomen kieleen?

Kaikki alkoi siitä, kun kiinnostuin yleisesti Pohjois-Euroopasta ja lähdin retkeilemään Ruotsiin, Norjaan, Islantiin ja Färsaarille. Pian Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen minulle tarjoutui tilaisuus opiskella Greifswaldissa pohjoismaisia kieliä ja kulttuureja ilman rajoituksia, jotka olivat olleet tavallisia DDR:ssä. Niinpä lopetin menestyksekkäät kemian opintoni ja siirryin Greifswaldin yliopiston Pohjoismaiden instituuttiin. Fennistiikka nousi siellä pian kiinnostukseni pääkohteeksi.

Kun muistelet matkojasi Suomeen, niin mikä kokemus on tehnyt sinuun pysyvän vaikutuksen?

Olen matkustanut Suomeen säännöllisesti jo yli 30 vuotta: ensin opiskelijana, sitten tutkijana ja lopulta eri yliopistojen dosenttina, joten minulla on kokonainen joukko ratkaisevia kokemuksia. Erityisen hyvin muistan tietyt akateemiset rituaalit, jotka Suomessa liittyvät esimerkiksi tohtoriksi vihkimiseen. Näissä tilaisuuksissa tuntee sen tunnustuksen ja arvokkuuden, jotka ovat läsnä Suomessa työskentelevän tutkijan uran tärkeimpinä hetkinä. Saksassa näille muistamisen ja tunnustuksen hetkille jää usein liian vähän aikaa.

Miten ammatillinen ja henkilökohtainen suhteesi Suomeen ovat vuosien varrella muuttuneet?

Ammatillinen ja henkilökohtainen suhteeni Suomeen on vaikea pitää erillään, koska minulla on paljon ystäviä, joista osa on myös kollegoitani. Verkostoni tiedemaailmassa alkoivat laajentua entisestään tutkimustyöni erittäin myönteisen vastaanoton myötä. Suomen tieteellisissä piireissä myös saksalaistaustainen tutkija on täysin tasa-arvoisessa asemassa muiden kanssa. Tärkeitä vaiheita työelämässäni ovat olleet vuonna 2013 alkanut virka Turun yliopiston dosenttina, nykyinen työni EDUFI:n ulkomaisten yliopistojen suomen kielen opetusta valvovassa neuvottelukunnassa sekä toimeni asiantuntijoiden lautakunnassa, joka arvioi humanististen tieteiden asemaa Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Mitä kaikkea työsi Greifswaldin fennistiikan laitoksella sisältää?

Viimeistelemme parhaillaan empiiristä tutkimusta, joka käsittelee Suomen kaksikielisyyttä sekä kieliasenteita tämänhetkisessä kärjistyneessä kielipoliittisessa ilmapiirissä. Lisäksi tutkin muutamia nykysuomen kehitysilmiöitä strukturalistisen kielitieteen näkökulmasta. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi laitoksellamme on moninaisia kulttuuriprojekteja, kuten käännösantologioita, kulttuuritapahtumia sekä kansainvälinen syyskoulu. Ne tempaavat mukaansa niin opettajat kuin opiskelijatkin.

Millainen merkitys saksankielisellä fennistiikalla on Suomen ja Saksan välisille suhteille?

Maidemme välisille suhteille on erittäin tärkeää, että niin Saksassa kuin Suomessakin koulutetaan jatkuvasti toisen kulttuurin asiantuntijoita. Perusteellista kulttuurin ymmärrystä ei saavuteta ainoastaan lisäämällä maiden välistä liikkuvutta tai turvautumalla lingua francaan.

Tunnustuksena saksalais-suomalaisen yhteistyön edistämisestä sinulle myönnettiin vuonna 2018 Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkki.

Ritarimerkin saaminen oli minulle suuri kunnia. Se myös motivoi minua ja kaikkia saman asian parissa toimivia jatkamaan työtäni Suomen ja Saksan välisen kulttuuri- ja tiedeyhteistyön edistämiseksi.

Vuodesta 2010 lähtien olet toiminut Suomen Saksan-instituutin neuvottelukunnan jäsenenä. Mistä yhteytesi instituuttiin sai alkunsa?  

Entinen johtaja Marjaliisa Hentilä kysyi minua vuonna 2009 mukaan instituutin toimintaan. Seuraavana vuonna osallistuin ensimmäistä kertaa instituutin neuvottelukunnan kokoukseen. Neuvottelukunta on asiantunteva ja ainutlaatuisen monipuolinen elin, jonka tehtävänä on edistää maidemme kulttuurista ja tieteellistä verkostoitumista. Tehtävä toteutuu sekä konkreettisen neuvonannon että neuvottelukunnan jäsenten lukuisten suomalais-saksalaisen kulttuurityön kannalta tärkeiden verkostojen avulla.

Suomen Saksan-instituutti täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Millainen merkitys tämänkaltaisilla instituutioilla on Saksan ja Suomen väliselle dialogille?

Suomen Saksan-instituutin toiminnalla on tavattoman suuri merkitys maidemme väliselle dialogille. Jos pitää mielessä, että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna jopa 86 000 ihmistä tutustui Suomeen ja sen kulttuuriin instituutin toiminnan kautta, niin voi aavistaa, miten vahvasti instituutti on vaikuttanut saksankielisessä Euroopassa viimeisen 25 vuoden aikana.

 

Käännös saksasta: Claudia Nierste ja Roosa Kokkonen

Greifswaldissa järjestetään toukokuussa 2019 kulttuurifestivaali Nordischer Klang. Tapahtuman mielenkiintoisesta ohjelmasta voi jälleen kerran kiittää Marko Pantermölleriä sekä hänen innokkaita kollegoitaan!

——————————————–

Suomen Saksan-instituutti täyttää 25 vuotta syksyllä 2019. Instituutti avattiin syyskuun lopulla 1994 ensimmäisenä suomalaisena kulttuuri-instituuttina saksankielisessä Euroopassa. Näiden 25 vuoden aikana keskeistä instituutin toiminnassa on ollut dialogi suomalaisten sekä paikallisten kumppaneiden välillä Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Tätä dialogia ovat vuosien varrella edistäneet myös useat henkilöt, jotka ovat sitoutuneet maiden väliseen kulttuurivaihtoon instituutin nimissä. #25JahreDialog-blogisarjamme antaa tänä vuonna puheenvuoron osalle näistä henkilöistä.

Claudia Nierste studiert in Greifswald und Tampere Fennistik und Slawistik und ist zurzeit Praktikantin am Finnland-Institut.

Claudia Nierste opiskelee Greifswaldin ja Tampereen yliopistolla fennistiikkaa ja slavistiikkaa. Hän on parhaillaan harjoittelijana Suomen Saksan-instituutissa.