Ajan hermolla
Toukokuun lopussa 2021 päättyy Laura Hirven kausi Suomen Saksan-instituutin johtajana: Hänen toimintakautensa alkoi vuonna 2015, maailmanlaajuisen muuttoliikkeen vuonna; jaksolle osui myös Suomen 100-vuotisjuhla, ja nyt elämme jo toista pandemian vuotta. Miltä nämä merkittävät vuodet näyttävät Laura Hirven omissa silmissä?
Yli kuuden vuoden ajan olen ollut siinä etuoikeutetussa asemassa, että olen saanut johtaa Suomen Saksan-instituuttia. Näinä vuosina olen oppinut paljon ja päässyt myös kokemaan uskomattoman paljon hienoja asioita – tunnelmallisia konsertteja, henkeäsalpaavia sirkusesityksiä, mieleenpainuvia taidenäyttelyitä ja kirjailijavierailuja sekä korkealaatuisia symposioita ja seminaareja. Työni kautta olen päässyt tutustumaan huomattavaan määrään vaikuttavia ja asialleen omistautuneita ihmisiä, jotka ovat olleet joko yksittäisinä toimijoina tai edustamiensa instituutioiden kautta rakentamassa avointa ja uusille ajatuksille tilaa antavaa yhteiskuntaa.
Yhdessä partneriorganisaatioidemme kanssa olemme kaikkina näinä vuosina järjestäneet ohjelmaa, joka pysyy ajan hermolla. Esimerkkeinä mainittakoon vuoden 2016 teemamme muuttoliike tai vuoden 2019 teema ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus. Ajankohtaisten teemojen rinnalla on ollut myös tärkeää olla luomassa uusia formaatteja. Avoimen hakuprosessin (Open Call) kautta olemme olleet osaltamme vaikuttamassa tutkijoiden ja tutkimusprojektien kansainvälistymiseen. Myös taiteilijavierasohjelmamme (Visiting Art/ist) on jo ehtinyt vakiintua. Sen tarkoituksena on tarjota yksittäisille taiteilijoille mahdollisuus esitellä töitään sekä laajemmalle yleisölle että myös taiteen asiantuntijoille ja muille ammattilaisille.
Formaattien lisäksi uutuuksiin lukeutuu toki myös muuttomme syksyllä 2018 nykyisiin toimitiloihimme. Kaiken kaikkiaan instituuttiin pätee sama kuin yhteiskuntaan ja elämään kaiken kaikkiaankin: varmin yhteinen nimittäjä on muutos. Muutoksen voi kohdata parhaiten pysähtymällä keskustelemaan toistemme kanssa ja oppimalla yhdessä ja toisiltamme. Tärkeintä on olla avoin sille, mitä tuleman pitää.
Instituutin työ ja minun oma työni sen johtajana on merkinnyt ja merkitsee edelleenkin jatkuvaa prosessia, jonka avainsanana on (ajatusten)vaihto ja yhteistyö, Tämä pätee yhtä lailla luovan alan ja tiedeyhteisön tekijöihin kuin yleisöömme, yhteistyökumppaneihimme ja muihin tärkeisiin verkostoihin, joista mainittakoon esimerkiksi Suomen eri puolilla maailmaa toimivien kulttuuri- ja tiedeinstituuttien verkosto (17 instituuttia) sekä EUNIC Berlin, Berliinin eurooppalaisten kulttuuri-instituuttien verkosto. Yhteistyö on voimaa, ja vain yhdessä voimme tarttua merkittäviin, maailmanlaajuisiin kysymyksiin!
Suomen Saksan-instituutin toimintaperiaatteisiin kuuluu dialogin edistäminen Suomen ja saksankielisen Euroopan välillä. Kokemus on osoittanut, että aina välillä on paikallaan unohtaa rajat – sekä fyysiset että kielirajat. Tästä hyvänä esimerkkinä on Suomen 100-vuotisjuhlavuonna järjestetty Mobile Home -hanke: Kotia ja kotimaata tematisoinut projekti yhdisti Suomen Brysselissä, Pariisissa, Lontoossa ja Berliinissä toimivat instituutit, jotka kaikki valottivat aihetta omilla tilaisuuksillaan. Toinen mainitsemisen arvoinen hanke oli Wild at Heart -designnäyttely, joka kiersi maaailmaa Wienistä (Vienna Design Week) Budapestin ja Tukholman kautta – pandemiaa uhaten – Helsinkiin ja sieltä aina Tokioon asti. Tämän vuoden toukokuussa Berliinissä avautuva A I S T I T / coming to our senses -näyttely käsittelee aistihavaintoja ja on osana laajaa yhteistyöhanketta, johon kuuluu näyttelyjä ja muutakin kulttuuriohjelmaa Pariisissa, Lontoossa, Helsingissä ja Gentissä. Jo pelkästään näiden esimerkkien valossa on helppo osoittaa, ettei toimintamme rajoitu ainoastaan bilateraaliseen vaihtoon, vaan että pyrimme luomaan ja edistämään myös laajemmalla, kansainvälisellä tasolla tapahtuvaa dialogia.
Tämä on jäähyväisviestini, ja siksi haluankin lausua tässä yhteydessä suuret ja lämpimät kiitokset tästä hienosta ajasta! Tähän hetkeen sopii aivan erityisesti ote mielirunoilijani Hermann Hessen Vaiheet-nimisestä runosta (Stufen), jonka sanoma on monesti aiemminkin sopinut kuvaamaan elämäni murrosvaiheita:
Lävitse, ohi, eteenpäin. Ei mikään
saa sydämelle tulla kotimaaksi.
Maailmanhenki meidät siivittävä
ei siedä kahleita, se avartaa ja kantaa
asteittain ylemmäs
Käännös: Suvi Wartiovaara
Tämän tekstin lyhyempi versio on ilmestynyt saksaksi Suomen Saksassa toimivien seurakuntien Rengas-lehdessä.
Tekstin päättävä Hermann Hessen runo ilmestyi suomeksi vuonna 1985 Lasihelmipeli-kirjassa, Elvi Sinervon kääntämänä (Kirjayhtymä, sittemmin Tammi). Kiitämme Suomen kansalliskirjastoa, Varastokirjastoa sekä Tammea ystävällisestä tuesta.