“I’m from Finland, but I’m German” – useamman kodin rikkaus
Onko mahdollista olla useampi kuin yksi kotimaa? Voiko olla kotonaan sekä Saksassa että Suomessa? Kyllä, se on täysin mahdollista – sanoo Ulrike Richter-Vapaatalo, joka on asunut perheineen Helsingissä jo yli 20 vuotta. Hän on kirjoittanut yhdessä Petra Schirrmannin kanssa kirjan Täällä voi olla sellainen kuin on (Deutschland meine Heimat, Finnland mein Zuhause), jossa kerrotaan Suomessa asuvien saksalaisnaisten elämänkokemuksista. Äänensä kuuluviin saavat yhteensä 21 naista eri sukupolvista ja eri puolilta Saksaa, joille Suomesta on tullut (toinen) kotimaa ja koti.
Vaikka rakastuminen suomalaiseen mieheen oli monille pääsyy muuttaa pohjoiseen, on suurin osa kirjassa haastatelluista naisista asettunut sekä ammatillisesti että sosiaalisesti Suomeen kumppanistaan riippumatta. Niin myös Ulrike Richter-Vapaatalo, joka pitää Suomea kotinaan – onhan hän elänyt siellä pian jo puolet elämästään.
”Tänne minä kuulun” – Suomi itse valittuna kotimaana
Suomi on koti myös suurimmalle osalle kirjan naisista. Osalle heistä maa oli rakkautta ensisilmäyksellä. Erityisesti Lapissa tai Itä-Suomen maaseudulla asuvat kokivat heti kuuluvansa sinne. Vaikuttavan ja monien ihaileman luonnon lisäksi monet yhdistävät Suomeen myös rauhan ja vapauden käsitteet. Suomalaisten kumppaneiden rauhallisuus sekä rento ja avoin elämänasenne vetosivat muutamiin haastateltaviin naisiin alusta alkaen, ja nämä ominaisuudet tarjosivat heille myös turvallisuuden tunnetta. Monia miellytti lisäksi suomalainen suorasukaisuus ja rehellisyys – ominaisuudet, joiden avulla voi helpommin rakentaa luottamusta ja kodin tuntua.
Kieli kodin tunteen luojana
Yksi tärkeimmistä edellytyksistä Suomeen kotiutumisessa oli Richter-Vapaatalolle suomen kielen osaaminen. Monille haastatelluille naisille oli puutteellisen kielitaidon vuoksi aluksi hankalaa solmia läheisempiä suhteita suomalaisten kanssa. Toinen ongelma, jonka vieraskielisessä maassa elävät ihmiset varmasti tunnistavat on se tunne, kun millään kielellä ei voi olla täysin oma itsensä. Richter-Vapaatalon mukaan kielitaidon lisäksi myös muut seikat vaikuttavat integroitumiseen. Hänen kirjassaan onkin useita elämäntarinoita, joissa kielitaito ei ole pääosassa, vaan myös empatiakyvyllä on tärkeä rooli uuteen kulttuuriin sopeutuessa.
Koti kahden eri kulttuurin välissä
Kahdessa eri maailmassa eläminen ei ole aina helppoa. Jotkut ovat sitä mieltä, että he eivät tunne itseään kokonaiseksi kummassakaan maassa. Tasapainoilu kahden eri maailman välissä korostuu etenkin kun kumppanin ja läheisten kanssa ei löydy yhteistä kieltä. Saksalaiset juuret ovat suurimmalle osalle kirjan naisista vielä Suomeen kotiuduttuakin merkittävä osa elämää. Saksasta vieraantuminen usean Suomessa asutun vuoden jälkeen on kuitenkin ymmärrettävää. Monilla kirjan naisista onkin moniselitteinen suhde alkuperäiseen kotimaahansa.
Elämä usean kulttuurin keskellä voidaan nähdä myös lisäarvona ja rikkautena, varsinkin kun sopeutumisesta huolimatta ei luovu siitä tärkeimmästä eli omasta identiteetistään. Richter-Vapaatalon mukaan tilanne on enemmän ”sekä-että” kuin ”joko-tai”. Haastatellut puhuvat ”kahdesta paratiisista” sekä ”kahden kulttuurin rikkaudesta”. Suomessa asuminen on vahvistanut monia haastatelluista naisista ja heidät on otettu siellä vastaan juuri sellaisina kuin he ovat. Muutamat sanovat tuntevansa itsensä jopa suomalaisemmiksi kuin useimmat syntyperäiset suomalaiset.
Suhtautuminen useamman kotimaan, kielen ja kulttuurin kohtaamiseen on ennen kaikkea yksilöllistä. Jatkuvat kulttuurienväliset olosuhteet tarjoavat kuitenkin aina uudelleen mahdollisuuden reflektointiin, oman identiteetin määrittelyyn sekä henkilökohtaiseen kehitykseen.
Kirjoittaja: Sofia Gruca
Käännös: Jana Bobkova
Kiitos Ulrike Richter-Vapaatalolle haastattelusta.
Ulrike Richter-Vapaatalo ja Petra Schirrmann lukevat otteita kirjastaan Deutschland meine Heimat, Finnland mein Zuhause Suomen Saksan-instituutissa 9.11.2016 klo 19.
Lukutilaisuus toimii avauksena kotia ja kotimaata suomalais-saksalaisessa kontekstissa käsitteleville tapahtumille Suomen Saksan-instituutissa marraskuussa 2016:
10.–11.11.2016 Seminaari: Finnen in Berlin, Deutsche in Helsinki – Erfahrungen und Begegnungen aus zwei Jahrhunderten
10.11.2016, klo 19: Esitelmä Ulla Savolainen, Helsingin yliopisto: The Case of Karelian Evacuees in Finland
Kodin merkitystä tarkastellaan Suomen Saksan-instituutissa myös vuonna 2017 Mobile Home 2017 -projektin yhteydessä, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.