Nuorena Suomessa
Suomen kielen opiskelu on aihe, joka kiinnostaa monia ja josta Suomen Saksan-instituutti saa usein kyselyitä asiakkailtaan. Tämän vuoksi instituutti pyrkiikin esimerkiksi tukemaan toiminnassaan Suosa-verkoston eli saksankielisten maiden yliopistojen fennistiikan ja fennougristiikan professoreiden ja lehtoreiden sekä suomen kielen kurssien opettajien tärkeää työtä. Suosa on yhdistelmä sanoista suomi ja saksa (tai "suomen kieli saksankielisissä maissa"). Toukokuussa 2022 Suosa-verkosto kokosi jo toista kertaa yhteen verkoston opettajia sekä fennistiikan ja fennougristiikan opiskelijoita yhteiseen seminaariin. Harjoittelijamme Roosa-Maria Muilu kertoo seuraavassa blogikirjoituksessaan tästä kolmipäiväisestä tapahtumasta, joka oli täynnä tuottoisia keskusteluja, kiinnostavia oivalluksia, iloisia jälleennäkemisiä ja uusia tuttavuuksia.
Berliinin Humboldt-yliopiston Nordeuropa-Institut järjesti 19.–21.5.2022 yhdessä Suomen Saksan-instituutin kanssa Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden tiedeseminaarin, jonka aiheena oli ”Nuorena Suomessa”. Seminaarin ohjelma koostui pitkälti työpajoista, joissa opiskelijat saivat pohtia ja perehtyä kulloinkin yhteen tiettyyn suomalaisiin nuoriin ja Suomessa nuorena elämiseen liittyvään aiheeseen. Idean tämän vuoden aiheeseen sai Humboldt-yliopiston suomen kielen lehtori ja seminaarin pääjärjestäjä, FT Pia Päiviö.
Torstai-iltana 19.5. suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat ja opettajat kokoontuivat Humboldt-yliopiston luentosaliin. Monet olivat innoissaan opiskelu- ja työkavereiden jälleennäkemisestä, ja tunnelma oli odottava. Heti alkuun kaikki seminaarin osallistujat ja luennoitsijat esittäytyivät yliopistoittain. Osallistujia oli kahdeksasta kaupungista Saksasta ja Itävallasta: Berliinistä, Düsseldorfista, Göttingenistä, Greifswaldista, Hampurista, Kölnistä, Münchenistä ja Wienistä. Kolmipäiväinen seminaari polkaistiin käyntiin virallisesti, kun Pia Päiviön tervehdyksen jälkeen Suomen Berliinin-suurlähettiläs Anne Sipiläinen ja Suomen Saksan-instituutin johtaja Mikko Fritze lausuivat opiskelijoille tervehdyssanansa. Suurlähettiläs puhui omassa puheenvuorossaan muun muassa ajankohtaisesta maailmanpoliittisesta tilanteesta ja siitä, miten ihmisten välisellä vuorovaikutuksella – ja sitä kautta kielitaidolla ja kulttuurintuntemuksella – on myös yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkitystä. Sipiläinen painotti lisäksi nuorten positiivista ja aktiivista roolia kriisitilanteiden ratkomisessa ja yhteiskunnallisista haasteista selviämisessä.
Näiden hienojen ja koskettavienkin tervehdyssanojen saattelemana FT Anu Gretschel aloitti tunnin mittaisen vierailijaluennon johdattaen yleisön aiheeseen ”Suomalainen nuoriso ja onnellisuus”. Gretschel käsitteli aihetta ehkäpä hieman erilaisesta, toisaalta todenmukaisesta näkökulmasta: vaikka suomalaiset nuoret elävät raporttien mukaan maailman onnellisimmassa maassa, osa nuorista on pettyneitä ja tyytymättömiä eikä voi sanoa elävänsä onnellista elämää. Luento herätti opiskelijoissa jälkikäteen syvällisiä pohdintoja siitä, mitä tilastot oikeastaan ylipäätään kuvaavat, keiden ääni niissä kuuluu tai ei kuulu ja miten niinkin edistyksellisellä hyvinvointivaltiolla kuin Suomi onkin näköjään edelleen tehtävää nuorten riittävän, oikea-aikaisen ja kohdennetun tuen kehittämiseksi.
Perjantaiaamulla päästiin aloittamaan työpajatyöskentely. Kahden päivän aikana työpajoissa käsiteltiin monipuolisesti eri aiheita kuten kielivähemmistöihin kuuluvien nuorten monikielisyyttä, kieli- ja kulttuuritietoisuutta kieltenopetuksessa, eri yhteiskunnallisten instituutioiden nuorten eteen ja nuorten kanssa tekemää työtä sekä pääkaupunkiseudun nuorisokieltä ja nuorten viestintää sosiaalisessa mediassa. FT Leila Imppolan työpajassa ”Kielenoppiminen ja kieltenopetus” kuultin ensiksi alustus autenttisuudesta ja kulttuuritietoisuudesta kielenoppimisessa sekä kieltenopetuksesta osana kielikasvatusta, minkä jälkeen opiskelijat saivat suunnitella pienryhmissä kielikasvatuksen periaatteiden mukaisesti konkreettisia malleja kulttuuritietoiseen kielenopetukseen.
Perjantai-illalla virallisen ohjelman loputtua opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua toisiinsa paremmin ja viettää aikaa keskenään, kun instituuttiemme harjoittelijat järjestivät opiskelijoille rennon illanvieton. Oli ilahduttavaa huomata, miten innostuneita fennistit olivat Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista ja miten sitoutuneita ja motivoituneita he olivat omiin opintoihinsa. Useat kertoivat kokemuksiaan Suomesta, oli kyseessä sitten Erasmus-vaihto Tampereella tai Turussa, lomamatka talvisessa Lapissa tai koululaisvaihtovuosi keskellä kainuulaista metsää. Ja kaikki sanoivat, että heidän kiinnostuksensa Suomea kohtaan on vain kasvanut ja että Suomeen pitäisi päästä taas mahdollisimman pian!
Lauantai-iltapäivän viimeisten työpajojen jälkeen kaikki osallistujat, sekä opiskelijat että opettajat, kokoontuivat vielä kerran yliopiston luentosaliin loppukeskustelua varten. Kokonaisuudessaan ohjelmaan ja seminaarin kulkuun ja järjestelyihin oltiin oikein tyytyväisiä. Seuraavaa seminaaria suunniteltiin jo siinä määrin, että opiskelijat saivat esittää toiveitaan liittyen seminaarin tuleviin teemoihin. Samaa mieltä oltiin, että vastaavanlaisia seminaareja halutaan ehdottomasti jatkaa tulevaisuudessakin!
Viimeisenä muttei vähäisimpänä lauantain ohjelmassa oli kirjailijahaastattelu ja lukutilaisuus suomenruotsalaisen lastenkirjailija Malin Klingenbergin kanssa. Hyvätunnelmaisesta ja mielenkiintoisesta haastattelusta vastasivat harjoittelijamme Olivia Gripenwaldt sekä Nordeuropa-Institutin harjoittelija Anna Sandström. Lisäksi Humboldt-yliopiston fennistiikan opiskelijat Hannah Baltzer ja Annika Gunsch lukivat katkelmia Klingenbergin sympaattisesta nuortenromaanista Älgflickan (2018) ja terävän hulvattomasta lastenkirjasta Pierun elämää (2019).
Seminaari sai paljon kiitosta, mutta katsoimme toki yhdessä myös tulevaisuuteen pohtien, miten seminaari kannattaisi järjestää tulevaisuudessa ja mitä parannettavaa järjestelyissä olisi. Mielenkiinnolla ja innolla odotamme, mikä yliopisto ottaa seuraavan seminaarin järjestämisen vastuulleen! Tässä vaiheessa haluamme kuitenkin vain vielä kiittää kovasti Humboldt-yliopiston Nordeuropa-Institutia sekä Suosa-verkostoa! Oli hienot kolme päivää, toivotaan, että nähdään kahden vuoden päästä!