facebook twitter
post photo
© Claudia Sirpa Jeltsch

Heimat – Saksan kielen sana, jota ei voi täysin kääntää

Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Suomen Saksan-instituutin ohjelmassa käsitellään ajankohtaisia kodin ja kotimaan käsitteitä. Nämä käsitteet ovat tulleet kovin tutuiksi myös Claudia Sirpa Jeltschille, joka tutkii Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassa kaksikielisten ihmisten identiteettiä. Jeltsch kertoi Suomi-instituutille enemmän hänen tutkimuksensa taustoista sekä jo selvinneistä tuloksista.

Suomenkieliset Saksassa esittelevät usein ylpeydellä oman äidinkielensä sanoja, jotka eivät yksinkertaisesti käänny saksan kielelle: sisu, kaamos, ruska… Mutta entäs saksan kielen vastaavat sanat? Totta kai myös saksan kielestä paljastuu vaikeasti käännettäviä sanoja, esimerkiksi sanaa Fernweh ei löydy espanjaksi, sen sijaan suomen kielen kaukokaipuu on täysin vastaava käännös. Mutta niinkin kiinnostava ja keskustelua herättävä sana kuin Heimat –  myös vuoden 2017 painopiste Suomen Saksan-instituutin ohjelmassa – ei käänny englanniksi, ei ranskaksi eikä edes täysin suomeksi. Suomen kielen osuvin vastaava sana on kotimaa, joka viittaa enemmän saksan kielen sanaan Heimatland, tai kotiseutu, jonka merkitys taas on lähempänä saksan Heimatregion-sanaa. Kielitieteiden klassinen pulma onkin pohtia, tarvitseeko ihminen ylipäätään sanoja pystyäkseen miettimään kotimaataan/Heimatia vai ovatko kielemme rajat samalla myös ajattelumme rajat? Kuuluisan filosofi Ludwig Wittgensteinin sanoin: ”Kieleni rajat ovat myös maailmani rajat.”

Mutta miten kaksikieliset ihmiset näkevät oman Heimatinsa? Väitöskirjani tarkoitus on vastata juuri tähän kysymykseen ja sitä varten olen haastatellut 31 suomalais-saksalaisen taustan omaavaa ihmistä Suomessa, Saksassa, Itävallassa sekä saksankielisessä Sveitsissä (Helsingin yliopisto, nykykielten laitos, ohjaajana em.professori Irma Hyvärinen). Onko Suomi heille Heimat/kotimaa, vaikka he eivät ole ikinä edes asuneet siellä? Onko heillä suomalainen identiteetti, vaikka heidän suomen kielen taitonsa ovat rajalliset? Haastatteluun osallistuneilla oli sekä suomen- että saksankielinen isä tai äiti, osanottajiksi hyväksyttiin myös täysin kaksikielisiä sekä myös vain lapsuudessaan tai ylipäätään vähän suomea puhuneita henkilöitä. Miten tälläisen taustan omaavat ihmiset määrittelevät oman identiteettinsä? Minulle oli tärkeää saada lukuisien toisen sukupolven maahanmuuttajien oma ääni kuuluviin (usein kyseessä ovat suomea äidinkielenään puhuvien, mutta Saksassa asuvien naisten lapset). Kun politiikka monesti estää tai kieltää kokonaan ns. hybridin ”risteymäidentiteetin” omaamisen, kuten kaksoiskansalaisuuden, halusin kuulla niiden ihmisten mielipiteen, keitä asia omakohtaisesti koskettaa. Kokonaismateriaalin analyysi ei ole vielä täysin valmis, mutta sen perusteella voidaan jo päätellä, että huomattavan suuri osuus haastatelluista kokee omaavansa hybridin identiteetin. Usein tämä heijastuu lauseissa kuten: ”Saksassa tunnen oloni suomalaiseksi ja Suomessa taas saksalaiseksi” tai ”Suomi on ensimmäinen kotimaani ja Saksa toinen, mutta voin sanoa tämän vain saksaksi.” Tietyt käsitteet ovat yksinkertaisesti helpommin tai osuvammin ilmaistavissa vain toisella kyseisistä kielistä. Ja mikä voisikaan olla parempi syy opetella lisää vieraita kieliä!

Lisätietoa tutkimusaiheesta sekä esitelmä- ja luennointipyynnöt: claudia.jeltsch@gmail.com

 

Mobile Home 2017 -projektin ohjelmaesite

Tarkempaa tietoa ohjelmasta löytyy myös täältä.

Mobile Home 2017  on Suomen Pariisin, Berliinin, Benelux-maiden sekä Lontoon kulttuuri-instituuttien yhteinen suurhanke, joka tutkii ja tulkitsee kodin merkityksiä eri puolilla Eurooppaa Suomen itsenäisyyden juhlavuonna.

 

Kirjailija: Claudia Sirpa Jeltsch, vanhempi lehtori/ammattikorkeakoulu Haaga-Helia, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava
Käännös: Maija Yrjä

Käytämme palvelussamme evästeitä parantaaksemme sivuston käyttökokemusta.
Tarkemman kuvauksen evästeiden käytöstä löydät tietosuojaselosteesta.