Elementtinä metalli: Ildar Wafin Schloss Hollenegg for Design -residenssitaiteilijana
Suomalaisen muotoilijan Ildar Wafinin teoksia nähdään toukokuussa 2026 osana vuosittaista ryhmänäyttelyä Itävallan Steiermarkissa sijaitsevassa Schloss Hollenegg -linnassa. Wafin osallistui syyskuussa residenssiohjelmaan, jota Suomen Saksan-instituutti tukee yhteistyössä Schloss Hollenegg for Designin kanssa. Linnéa Sverker haastatteli muotoilijaa.
Vuoden 2025 residenssi keskittyi materiaalitutkimukseen erityisenä painopisteenä metalli, ja teema jatkuu myös Schloss Holleneggin vuoden 2026 näyttelyohjelmassa. Residenssinsä aikana Wafin työskenteli historiallisesti merkittävän Wienissä toimivan hopeasepänliike Jaronski & Vaugoinin kanssa, ja kehitti yhdessä yrityksen kanssa uuden taideteoksen metallista. Valmis teos esitellään toukokuussa 2026 Schloss Hollenegg -linnassa osana kuukauden kestävää näyttelyä, jossa se nähdään rinnakkain muiden metallia materiaalina, käsityönä ja taiteellisena ilmaisuna tarkastelevien teosten kanssa.
Nuoresta iästään huolimatta Ildar Wafin on jo työskennellyt ja tehnyt yhteistyötä muun muassa Louis Vuittonin, Kalevala Korun, Rolf Ekrothin, Aalto-yliopiston ja Jenni Haukion kanssa. Hän on suorittanut korusuunnittelun kandidaatintutkinnon Lahden muotoiluinstituutista ja opiskellut vaihto-opiskelijana Design della Moda -ohjelmassa Politecnico di Milanossa. Lisäksi hänellä on maisterintutkinto Jewellery & Metal -ohjelmasta Lontoon Royal College of Art -taideyliopistosta. Vaikka Wafinin studio sijaitsee Helsingissä, hän asuu tällä hetkellä Milanossa, jossa hän työskentelee seuraavan mallistonsa parissa. Suurin osa hänen asiakkaistaan sijaitsee Suomessa, mutta hän työskentelee myös kansainvälisten, muun muassa yhdysvaltalaisten ja saksalaisten, asiakkaiden kanssa. Vuonna 2022 hän toteutti pitkäaikaisen unelmansa perustaessaan oman brändinsä, Ildar Wafinin. Kaksi vuotta myöhemmin hän voitti Finnish Fashion Awardin “New Talent”-palkinnon.
Opintojensa aikana Lahden muotoiluinstituutissa Wafin kehitti käytännön suunnittelutaitojaan. Hän perehtyi erilaisiin korun osiin, tekniikoihin ja kivien istutustapoihin. Jo kandidaatinopintojensa aikana Wafin osallistui ensimmäiseen kansainväliseen koru- ja muotitapahtumaansa, arvostettuun Hyères Festival of Fashion -festivaaliin Villa Noailles’ssa Ranskassa, suunnitellen tilaisuutta varten ensimmäisen korumallistonsa. Lahden muotoiluinstituutin tekninen painotus erosi hänen myöhemmistä opinnoistaan Royal College of Artissa, jossa opetus oli luonteeltaan filosofisempaa ja keskittyi enemmän nykytaiteeseen.
Vuonna 2018 Aalto-yliopisto otti Wafiniin yhteyttä ja tilasi häneltä korvakorut Suomen silloisen presidentin puolisolle, Jenni Haukiolle, itsenäisyyspäivän vastaanotolle Helsingin Presidentinlinnassa. Tilaus sai alkunsa siitä, kun Emma Saarnio, Haukion puvun suunnittelija, löysi Wafinin työt Instagramista.
Maisterinopintojensa aikana vuosina 2020–2021 Wafin suoritti harjoittelun Louis Vuittonin miesten koru- ja asusteosastolla. Siellä hän oppi työskentelemään tehokkaammin priorisoimalla prosesseja suunnitteluaikataulussa sekä esittelemään työtään tavalla, joka on “ymmärrettävää“ myös tuottajille ja johtajille. Kokemus myös syvensi hänen kykyään konseptoida yhtenäinen mallisto.
Wafin on tehnyt yhteistyötä myös suomalaisen muotibrändin Rolf Ekrothin kanssa vuosina 2022 ja 2024 sekä viimeisimpänä elokuussa 2025 yhdessä Kööpenhaminan muotiviikolla. Tällöin hän suunnitteli hopeasta ja kullasta valmistetun aakkosaiheisen koru- ja riipusmalliston yhteistyössä suomalaisen suunnittelija-typografi Matilda Dilettan kanssa. Kokoelma lanseerataan kokonaisuudessaan myöhemmin vuonna 2026.
Vuonna 2024 Wafin suunnitteli Kalevala Korulle uuden Männyt-korumalliston. Mallisto ammentaa suomalaisesta luonnosta ja keskittyy saariston mäntyihin sekä niiden poikkeukselliseen kykyyn kasvaa ankarissa olosuhteissa Suomen kallioisilla rannoilla.
“Näimme yhteyden suomalaiseen sitkeyteen “.
Mallisto yhdistää perinteisen käsityötaidon ja nykymuotoilun, ja korut on valmistettu käyttäen kierrätettyä hopeaa. Kalavala Korun tiimistä tuli Wafinille enemmän kuin kollegoita: hän kuvailee heitä pieneksi perheeksi, sillä hän vieraili usein yrityksen tehtaalla.
Kun Wafinilta kysytään, onko hän havainnut eroja eri yhteistyöprojektiensa välillä, hän kertoo, että jokainen brändi on uniikki ja kaikilla on omat toimintatapansa. Hänen mukaansa jokainen projekti tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen.
Wafin työskentelee useimmiten hopean kanssa, mutta hänen haaveenaan on syventyä yhä enemmän arvokoruihin. Hän valmistaa korunsa käyttäen käsin veistettyjä vahamalleja, mikä on ikivanha tekniikka, joka vaatii usein laajaa esivalmistelua. Prosessi alkaa konseptin kehittämisellä, jonka jälkeen Wafin syventyy tutkimukseen hakien inspiraatiota kirjallisuudesta, runoudesta, musiikista ja melodioista, lähestyen prosessia filosofisesti. Tämän jälkeen hän luonnostelee ja jatkaa tutkimusta ennen kolmiulotteiseen veistosmaailmaan siirtymistä. Hänen korunsa eivät ole pelkästään hopeakoruja, vaan hän hyödyntää usein myös erilaisia kivien istutustekniikoita. Jalokivet, kuten turmaliinit, sitriinit ja safiirit, esiintyvät usein hänen töissään. Aikaisemmissa mallistoissaan Wafin on käyttänyt myös kierrätettyä 18 karaatin kultaa.
Yksi hänen viimeisimmistä mallistoistaan ammentaa tataarien mytologiasta, melodioista ja musiikista. Wafin kuuluu Suomen tataarien viidenteen sukupolveen ja puhuu kieltä. Hän on tutkinut omaa kulttuuriperintöään, joka usein kantaa mukanaan moraalista ulottuvuutta ja pohdintaa ihmisyydestä. Tataarimytologian monet tarinat käsittelevät metsän olentoja, jotka ovat vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa ja joilla on luontoon liittyviä maagisia voimia. Tästä syystä Wafin sisällytti mallistoon erilaisia luonnonelementtejä.
Tällä hetkellä Wafin tarkastelee työssään epätäydellisyyden kokemusta. Hän uskoo, ettei elämässämme tai luonnossa ole pysyvää status quo -tilaa.
“Ei ole olemassa hetkeä, jonka voisi vangita ja johon voisi palata, koska kaikki liikkuu ja muuttuu. Kaikki on tavallaan jatkuvassa liikkeessä kohti tulevaa. Jos haluat nähdä metsän kukan täsmälleen samanlaisena seuraavana päivänä, se on mahdotonta, koska se kasvaa, muuttuu ja on koko ajan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Siksi ajattelen, että täydellisyyden käsitettä ei ole olemassa, koska täydellistä hetkeä ei voi koskaan saavuttaa. Asiat ovat jatkuvassa muutoksessa ja liikkeessä. Meidän tulisi hyväksyä epätäydellisyys osaksi elämäämme ja arvostaa sitä, sillä siinäkin on oma kauneutensa.
Pohtiessaan Suomen roolia suunnittelun kentällä Wafin ajattelee, että suomalaisten tulisi olla ylpeämpiä maansa rikkaasta muotoiluperinnöstä, mikä ei hänen mukaansa aina toteudu. Hän korostaa, että Suomessa syntyy monia innovaatioita, joilla on potentiaalia saavuttaa kansainväliset markkinat. Wafin peräänkuuluttaa myös suurempaa arvostusta ja valtiollista tukea suomalaiselle muotoilulle. Wafinin suomalaisia suunnittelun roolimalleja ovat muun muassa Rolf Ekroth, jonka hän kuvailee kehittyvän vuosi vuodelta innovatiivisemmaksi, sekä Kalevala Koru, jonka hän näkee käyvän käpi kiinnostavaa uudistumisen ja innovaation vaihetta.
Wafin pitää residenssiä hienona mahdollisuutena, jota jokainen muotoilija tarvitsee, sillä se voi tuoda työhön motivaatiota ja kannustusta. Hän ei ollut aiemmin työskennellyt metallimuotoilun parissa isossa mittakaavassa, mihin residenssi tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden. Wafin kuvailee residenssiä rauhalliseksi ajanjaksoksi, joka mahdollisti taiteellisen työskentelyn reflektoinnin. Myös ympäristö toimi merkittävänä inspiraation lähteenä.
“Holleneggin linna on käytännössä kuin satumaa. Se on niin kaunis paikka. Oli upeaa kuulla jokaisen linnan huoneen ja esineen tarinat. Olen todella kiitollinen Suomen Saksan-instituutille tästä mahdollisuudesta ja Alice Stori Lichtensteinille hänen tuestaan ja mentoroinnistaan.“
Käännös: Vera Kurkinen
Ildar Wafinin residenssi ja osallistuminen näyttelyyn Schloss Hollenegg for Designissa on osa pitkäaikaista yhteistyötä Suomen Saksan-instituutin kanssa. Tämä kumppanuus on jo mahdollistanut suomalaisten ja Suomessa työskentelevien suunnittelijoiden Hanna-Kaisa Korolaisen, Tuomas Markunpojan, Antrei Hartikaisen, Jonas Lutzin ja Aoi Yoshizawan residenssit sekä heidän töidensä esittelyn vuosittaisissa näyttelyissä.