facebook twitter
post photo
Foto/kuva/photo: Hannah Zeppen

Kulttuurishokki – tapaus Suomi

Pystyykö Suomi edes aiheuttamaan shokin kaltaista tunnetta? Viisi haastateltavaa Azerbaidžanista, Ranskasta, Italiasta, Espanjasta ja Turkista auttavat löytämään vastauksen tähän kysymykseen ja kertovat, millaista on olla ulkomaalainen Suomessa. Tämä Hannah Zeppenin tekemä haastattelu tuo omalta osaltaan kansainvälistä näkökulmaa suomalaiseen kulttuuriin.

Kun ajattelee maahanmuuttoa Euroopassa, Suomi ei ole välttämättä ensimmäinen maa, joka tulee mieleen. Se näyttää kuitenkin houkuttelevan erityisesti ihmisiä, jotka ovat jo tutustuneet maahan ja sen kulttuuria. Vietettyään vuoden vapaaehtoistyössä Suomessa, ikään kuin pienenä Suomi-kokeilujaksona, monet kansainvälisistä ystävistäni ovat jääneet sinne, ja jotkut rakentavat nyt pysyvää elämäänsä Suomessa. Itsekin Suomeenjäämistä harkinneena aloin pohtia, miten Suomi onnistui lumoamaan meidät ulkomaalaiset. Kutsuin viisi näistä ystävistäni haastateltaviksi saadakseni vastauksen kysymykseen: Miltä tuntuu aloittaa uusi elämä Suomessa? Ja miksi ihmiset ylipäätään valitsevat Suomen?

Tässä haastattelussa Suomi-näkemykseen vaikuttavat vahvasti ihmiset maista, jotka sijaitsevat hyvin kaukana Pohjois-Euroopasta. Erityisen kiehtovia siinä ovat sellaisten ihmisten näkemykset, jotka eivät olleet koskaan olleet tekemisissä Suomen kanssa ennen muuttoaan ja miten heidän käsityksensä on muuttunut ajan myötä.

 

Mikä toi sinut Suomeen? Ja mikä sai sinut jäämään? Eroavatko nämä syyt?

Suomi kohdemaana oli usein seurausta sattumista, uteliaisuudesta tai sellaisesta viehätyksestä pohjoismaiseen elämäntyyliin, jota on vaikea pukea sanoiksi. Se juontaa juurensa otsikoihin, joissa puhutaan korkeasta elintasosta ja koulutussysteemistä, sekä muruseen tietämättömyyttä siitä, mitä tämä kaikki oikein tarkoittaa.

Suomeen saavuttuaan haastateltavat kokivat maan vetovoimaisimpina puolina ilmapiirin ja korkean elintason, ja syyt jäämiseen olivat loppujen lopuksi melko samanlaisia kuin syyt Suomeen tulemiseen. Yleisesti ottaen Suomi tuntui tarjoavan sitä, mitä siltä odotettiinkin, jopa ylittäen osan odotuksista.

”Aluksi en edes harkinnut Suomea. Etsin jotain uutta, uutta kokemusta elämääni. En ollut edes ajatellut Suomeen jäämistä, kunnes aivan viime hetkellä, kirjaimellisesti viimeisenä kuukautenani Suomessa, päätin jäädä tänne. Lopussa tajusin varmaankin rakastuneeni tähän maahan.” – Nariman, Azerbaidžan

 

Mitä rakastat ja mistä et pidä tavallisessa elämässäsi Suomessa?

Yksi keskusteluissa usein korostuva puoli oli Suomen turvallisuus ja rauhallisuus. Ihmisiä ei pidetä kiireisinä ja hektisinä, vaan enimmäkseen rauhallisina ja kohteliaina. Rehellisyys ja ystävällisyys mainittiin myös usein puhuttaessa henkilökohtaisista kohtaamisista, kuten myös rauhallisuuden tunne yhteiskunnassa ja jokapäiväisessä elämässä.

Kulttuuri Suomessa kannustaa ihmisiä rauhalliseen ja määrätietoiseen käytökseen. Suomalaiset eivät ole järin ylenpalttisia eivätkä epäystävällisiä. Yhteiskunta kokonaisuudessaan ei ole kovin mahtipontinen, ja vuorovaikutus tuntuu selkeältä ja rehelliseltä. Lisäksi monet asiat Suomessa ovat hyvin nykyaikaisia ja edistyksellisiä, ja perinteitä on vähemmän, mutta ne ovat merkityksellisiä. Tasa-arvo on tärkeää ja se onkin läsnä Suomessa – ei vain käytännössä, vaan myös ihmisten mielissä. Korkeista elinkustannuksista huolimatta sosiaalisia eroja ei huomaa niin helposti, ja ihmiset kohtelevat muita yhdenmukaisesti sosiaaliseen statukseen katsomatta.

Ihmisten suhde luontoon sen sijaan oli kovan väittelyn aihe. Jotkut korostivat sitä, kuinka hienoksi kokivat suomalaisten läheisen suhteen luontoon, toiset kritisoivat varsinaisen luonnonsuojelun vähyyttä. Kritiikkiä sai myös se, että työpäivänjälkeinen sosialisointi jäi vähäiseksi, koska suomalaiset viettävät mielellään aikaa kotona.

”Rakastan sitä, että suomalaisilla on aikaa ja rahaa omistaa elämänsä unelmilleen ilman suuria taloudellisia riskejä. Rakastan myös sitä, että ihmiset ovat rehellisiä, ja monella on todella hyvät arvot.” – Marta, Espanja

 ”Kaikki tuntuu sujuvan ilman hätäilyä, täällä ei ole kiirettä eikä hermostuneisuutta.” – Frederica, Italia

 

Onko syntyperäsi ollut sinulle koskaan ongelma Suomessa?

Myönteistä on, että kukaan haastatelluista ei henkilökohtaisesti kokenut suoraa syrjintää Suomessa syntyperänsä vuoksi. Suomen kieli on kuitenkin haaste, jota ei pidä aliarvioida, ja joka voi myös johtaa siihen, että sinne muuttaneet jäävät paitsi jostain mahdollisuuksista ja elämän osa-alueista.

”Kieli rajoitti minua syntyperääni enemmän. Vaikka monet puhuvat sujuvaa englantia, suomen kieli on todella keskeinen asia sille, joka haluaa rakentaa itselleen vakituisen elämän Suomessa.” – Marta, Espanja

 

Mikä on paras metafora, joka tulee mieleesi, kun ajattelet Suomea?

“Jos Eurooppa olisi soluasunto, Suomi olisi se kämppis, joka on vähän erikoinen, mutta söpö ja rakastettava.” – Marta, Espanja

“Kylmät kädet, lämpimät sydämet ja kuuma sauna.” – Nariman, Azerbaidžan

“Suomi on kuin kookospähkinä: ulkoa erittäin kova, mutta sisältä pehmeä.” – Serhan, Turkki

“Hiljaisuus on kultaa.” – Federica, Italia

 

Mikä yksityiskohta hämmensi sinua sosiaalisissa tilanteissa?

Ei ole yllättävää, että suomalainen varautuneisuus voi olla aluksi hämmentävää – varsinkin eteläeurooppalaisille. Toisaalta läheisilleen suomalaiset voivat olla hyvinkin suorapuheisia. Varsinkin käyttäessään alkoholia suomalaiset saattavat avautua huomattavasti ja paljoa empimättä. Heitä pidetään kuitenkin avoimina ihmisinä ja hyvinä kuuntelijoina, jotka osaavat olla tarvittaessa hiljaa.

”Suomalaiset ovat melko kylmiä ihmisiä; he eivät juuri puhu tuntemattomille, mutta silti menevät alasti heidän kanssaan saunaan. Se ihmetyttää minua aina.” – Serhan, Turkki

 

Mikä stereotypia on täysin totta tai tarua?

Kuten jo edellä totesin, se, että suomalaiset rakastavat omaa tilaansa, on usein paikkansapitävä stereotypia. Kohtaat todennäköisesti enemmän introverttejä suomalaisten kuin monien muiden kansojen joukosta. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa ujouteen.

”Stereotypiat siitä, että suomalaiset rakastavat saunoja ja että niitä on kaikkialla ovat sataprosenttisesti totta. Ja se, että suomalaiset rakastavat ananasta pizzassa, ja tietysti kahvia – he juovat kahvia koko ajan. Mutta olen edelleen sanaton ihmetellessäni, miten Suomi on maailman onnellisin maa viidettä kertaa peräjälkeen. Oletko koskaan nähnyt heidän ilmeitään?” – Nariman, Azerbaidžan

Täysin vääristä stereotypioista vallitsee yksimielisyys siitä, että stereotypia, jonka mukaan suomalaiset ovat “jatkuvasti masentuneita eivätkä halua olla sosiaalisia tai tunteellisia”, ei pidä ollenkaan paikkaansa, vaikka he voivatkin vaikuttaa ensisilmäyksellä viileiltä.

”Sinun täytyy vain antaa heille kuuma sauna, ja he avautuvat sinulle räjähtäen.” – Marta, Espanja

 

Mitkä ovat toiveesi ja unelmasi tulevaisuuden suhteen? Miten ne liittyvät sinulle Suomeen (tai Suomessa asumiseen)?

Kaikki haastateltavat, olivatpa he muuttaneet pois tai edelleen Suomessa, ilmaisivat halunsa pysyä siellä pitkäaikaisesti. Samaa mieltä oltiin myös monista ehdoista, joiden on käytävä toteen: kieli täytyisi oppia vihdoin kunnolla, asuinkohde olisi iso kaupunki etelässä ja enemmän sosiaalisia suhteita täytyisi löytää.

”Toivon voivani jatkaa urani ja tulevaisuuteni rakentamista täällä Suomessa ja myös suomen kieleni kehittämistä. Haluaisin myös jonain päivänä lasteni opiskelevan ja kasvavan täällä Suomessa, koska se on turvallinen paikka ja koulutusjärjestelmä on todella hyvä.” – Federica, Italia

 

Millä hetkellä tajusit, että haluat jäädä?

Vastaukset tähän kysymykseen heijastavat alussa esitettyjä toteamuksia. Suurin osa haastateltavista teki päätöksen jäädä maahan ollessaan vielä Suomessa. Suomeen kestää hetki totutella, mutta siihen rakastuu sitä kovemmin, mitä kauemmin aikaa sen parissa viettää ja antaa itsensä ihastua.

”Tajusin haluavani jäädä Suomeen matkustellessani ja vertaillessani eri maita, siihen minulle meni kaksi tai kolme vuotta. Huomasin kaipaavani koko ajan Suomea ja sen omaa, ainutlaatuista elämäntapaa.” – Federica, Italia

 

Suositteletko Suomea muille? Mitä argumentteja käyttäisit saadaksesi jonkun jäämään?

Haastattelussa nousi usein esiin haastateltavien erityinen tilanne. He tulivat kaikki maahan muiden kansainvälisten ihmisten kanssa, heillä oli sosiaalista tukea, ja he rakensivat pikkuhiljaa itselleen elämän Suomessa. Jokainen suositus tehtiin pienellä varauksella, sillä erittäin ekstrovertti ihminen saattaa kohdata rajansa Suomessa. Piilevät asiat ovat niitä, jotka tekevät Suomesta niin erityisen, mutta jotka eivät suoranaisesti vetoa kaikkiin.

”Minulle Suomi ei ole sellainen maa, johon voi tottua parissa kuukaudessa. On joitain olosuhteita, kuten sää, suomalainen elämäntapa, ruoka ja paljon muuta. Moni ei jää tänne pitkäksi aikaa. Mutta voin sanoa, että jos haluat turvallisen maan, jonka luonto on kaunis ja puhdas, ja pidät pitkistä, pimeistä ja kylmistä talvista ja upeista kesistä valoisine öineen, Suomi on ehdottomasti sinun maasi.” – Nariman, Azerbaidžan

”Kyllä ja ei. Suomi ei ole kaikille; täällä on kylmää ja pimeää, mikä on haastavaa. Silti Suomi voi antaa sinulle todella paljon, mutta se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä – esimerkiksi kielen oppiminen voi olla ärsyttävää, mutta kun sen oppii, se avaa monia ovia Suomessa.” – Federica, Italia

”Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan Suomea. Mutta tämä maa voi olla niin raju, etten yrittäisi ylipuhua ketään jäämään tänne. Jos joku ei ole varma tänne jäämisestään, ei sitä tulisi tehdä väkisin.” – Adrian, Ranska

 

Mikä saisi sinut lähtemään pois heti? Oletko jo kohdannut syitä lähteä?

Suomen maantieteellisestä sijainnista johtuva pimeys oli suuri haaste monille osallistujista. Lisäksi kielikysymys nousee tässäkin kohtaa esiin. Suomi on yksi maailman vaikeimmista kielistä, ja vaikka moni Suomessa puhuukin sujuvaa englantia, paikallisen kielen taitaminen on tärkeää, jotta pystyy ymmärtämään ja olemaan osana suomalaista kulttuuria.

”Vain pimeys on ongelma, mutta ei liian paha, jos pitää kiinni aktiivisesta elämäntyylistä. Lisäksi kieliongelmat voivat vaikeuttaa kunnon työpaikan ja hyvien työolojen löytymistä.” – Marta, Espanja

”Lähtisin maasta, jos joutuisin olemaan pitkään työttömänä tai jos en enää kestäisi talvia.” – Adrian, Ranska

 

Lopuksi jaan vielä yhden metaforan: Suomi on kuin sen suosikkikarkki, salmiakki. Jos olet aina pitänyt lakritsin mausta, suomalainen versio rikastuttaa sitä kivasti.

Jotkut ihmiset tottuvat siihen ajan myötä ja oppivat rakastamaan sitä. Jos kuitenkin joudut syömään salmiakkia päivittäin ihan vain kohteliaisuussyistä, koska kämppiksesi tuo sitä juuri sinulle – kannattaa tietää mihin on ryhtymässä. Jos olet varma, niin Suomessa on paljon potentiaalia – ja pian voit kertoa suoraan kämppiksellesi, että harvinaisuus voi tehdä jostakin arvokkaampaa. Silti kukaan ei pysty välttämään satunnaista shokkia tai paria.

 

Kännös: Aapo Rauha

Hannah Zeppen studiert an der Universität Eichstätt Politikwissenschaft in einem interkulturellen deutsch-französischen Bachelor-Studiengang und ist gerade aus der Bretagne für ein Praktikum ans Finnland-Institut gekommen.

Hannah Zeppen opiskelee valtiotieteitä Eichstättin yliopistossa kulttuurienvälisessä saksalais-ranskalaisessa kandidaattiohjelmassa ja on juuri saapunut Bretagnesta Suomen Saksan-instituuttiin työharjoitteluun.

Käytämme palvelussamme evästeitä parantaaksemme sivuston käyttökokemusta.
Tarkemman kuvauksen evästeiden käytöstä löydät tietosuojaselosteesta.