January 10, 2014 | Sonstiges

SOOLO: Stimmen der zeitgenössischen Musik

Die Musik lebt ihr eigenes Leben im Gehirn

Der Musikgenuss ist ein Phänomen, das wir von überall auf der Welt kennen. Für das Zuhören ist keine vorherige Übung erforderlich, denn jeder Mensch verfügt über mehrere Gehirnmechanismen, die das Wahrnehmen von Musik ermöglichen. Die Musik kann jedoch auf vielfältige Weise die Entwicklung des Gehirns beeinflussen, viele Fähigkeiten und sogar die Erholung von Gehirnschäden fördern. Mehrere Studien der Universität Helsinki erforschen derzeit, in welchem Umfang Musik eine Wirkung auf die Gehirnfunktionen ausüben kann.

Das Erleben von Musik setzt die Wahrnehmung von unterschiedlichen Toneigenschaften voraus, was im Gehirn sowieso automatisch geschieht, unabhängig von dem musikalischen Hintergrund des Zuhörers.[1] Der Musikgenuss ist wiederum eine subjektive Erfahrung, bei der sich die Wahrnehmung des Tons mit Gefühlen und Erinnerungen verschmelzt. Musik löst im Gehirn sichtbare Wirkungen aus: allein das Zuhören aktiviert über das Gehörsystem hinaus Gebiete, die sich mit der Regulierung von Gehirnbewegungen und Emotionen befassen.

Die Musik kann das Gehirn auch verändern. Das Gehirn eines Musikers unterscheidet sich in vielerlei Hinsicht – funktional wie auch strukturell – von dem eines Laien. Bei Musikern sind die für Motorik und Gehör zuständigen Bereiche des Gehirns stärker ausgeprägt,[2] welche die verschiedenen Eigenschaften der Töne effektiver prozessieren. Die neuesten Forschungsergebnisse legen nah,dass solche Unterschiede nicht angeboren, sondern eine Folge der musikalischen Förderung sind.[3]

Es konnte festgestellt werden, dass das Musizieren auch Bereiche aktiviert, die nicht direkt im Zusammenhang mit der Musik stehen. Vor allem in der Kindheit besteht ein Zusammenhang zwischen musikalischer Aktivität und  besseren Ergebnissen bei Aufgaben, die Gedächtnis, Konzentration und sprachliche Fähigkeit messen.[4] In Zukunft wird die Erforschung dieser Art von Transfer-Folgen von Musik womöglich zeigen, inwiefern Musik eingesetzt werden kann, um beispielswiese Menschen mit Lernschwierigkeiten zu helfen.

Die positiven Auswirkungen von Musik setzen aber nicht immer aktives Musizieren oder Singen voraus. Neue Forschungsergebnisse des Exzellenzzentrums für interdisziplinäre Musikforschung (Music Centre of Excellence in Interdisciplinary Music Research) der Universität Helsinki zeigen, wie vielfältig die Musik im Alltag einen Einfluss auf das Gehirn ausübt.

• Bei Patienten mit Gehirnschäden wurde festgestellt, dass tägliches Hören der Lieblingsmusik nicht nur den Heilungsprozess des Sprachgedächtnisses sowie die Konzentrationsfähigkeit förderte,  sondern auch den Gemütszustand positiv beeinflusste.
• Bei Kindern im Vorschulalter bewirkten gemeinsame musikalische Spiele und Singen mit den Eltern eine Verbesserung im Umgang mit Geräuschen und eine höhere Konzentrationsfähigkeit. Link (englischsprachig)
• Babys konnten sich an Melodien erinnern, die sie während der Schwangerschaft gehört hatten, was beweist, dass Musik die Entwicklung des Gehirns sogar bereits vor der Geburt beeinflussen kann. Link (englischsprachig)

Der Musikgenuss ist ein wichtiger Teil des Alltags vieler Menschen, und ihre wohltuende Wirkung ist offensichtlich. Anhand der neuesten Forschungsergebnisse können wir besser denn je verstehen, wie vielfältig und durch welche Mechanismen die Musik das Gehirn, das Wohlbefinden und das Lernen beeinflussen kann.

Übersetzung: Suvi Wartiovaara

Lesen Sie auch:

 SOOLO: Stimmen der zeitgenössischen Musik – Eero Hämeenniemi

SOOLO: Stimmen der zeitgenössischen Musik − Olli Virtaperko

SOOLO: Stimmen der zeitgenössischen Musik – Juho Laitinen

SOOLO: Stimmen der zeitgenössischen Musik – Lauri Kilpiö

Musiikki elää aivoissa

Musiikista nauttiminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Musiikin kokeminen ei vaadi harjoittelua, sillä jokaisella ihmisellä on käytössään on useita aivomekanismeja, joiden avulla musiikin eri piirteitä havaitaan. Musiikilla voi kuitenkin olla laajoja vaikutuksia aivojen kehittymiseen, erilaisiin taitoihin ja jopa aivojen kuntoutumiseen. Helsingin yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa selvitetään, kuinka laajasti musiikki voi vaikuttaa aivojen toimintaan.

Musiikin kokeminen vaatii erilaisten äänenpiirteiden havaitsemista, mitä aivot tekeväkin automaattisesti, musiikkitaustasta riippumatta[1]. Musiikista nauttiminen puolestaan on subjektiivinen kokemus, jossa äänen havaitseminen yhdistyy tunteisiin ja muistoihin. Musiikki näkyy aivoissa laajasti: pelkkä musiikin kuuntelu aktivoi kuulojärjestelmän lisäksi myös aivojen liikkeiden[2] ja tunteiden[3] säätelyyn liittyviä alueita.

Musiikki voi myös muokata aivoja. Muusikkojen aivot poikkeavat monin tavoin sekä toiminnaltaan että rakenteeltaan maallikoiden aivoista. Muusikoilla muun muassa motoriikkaan ja kuuloon liittyvät aivoalueet ovat paksuuntuneita[4] ja aivot prosessoivat tehokkaammin eri äänenpiirteitä[5]. Viimeaikaiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että tällaiset erot eivät ole synnynnäisiä, vaan harjoittelun seurausta[6].

Musiikin harrastaminen on yhdistetty toiminnan tehostumiseen myös muissa kuin musiikkiin suoraan liittyvissä tehtävissä. Erityisesti lapsuudessa musiikin harrastaminen on yhteydessä parempiin tuloksiin esimerkiksi muistia, keskittymistä ja kielellistä kykyä vaativissa testeissä[7]. Tämänkaltaisten musiikin siirtovaikutusten tutkimus voi tulevaisuudessa paljastaa miten musiikkia voisi käyttää vaikkapa oppimisvaikeuksien kuntoutuksessa.

Musiikin vaikutukset eivät aina edellytä aktiivista soitto- tai lauluharrastusta. Tuoreet Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset kuvaavat, kuinka monella tavalla arkipäiväinen musiikki voi vaikuttaa aivoihin. Tutkimukset ovat osa Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikköä.

• Aivovammapotilailla lempimusiikin päivittäinen kuuntelu tuki kielellisen muistin, keskittymisen ja myös mielialan parantumista. Linkki
• Esikouluikäisillä lapsilla musiikilliset leikit ja laulaminen yhdessä vanhempien kanssa olivat yhteydessä tehostuneeseen äänien käsittelyyn ja parantuneeseen tarkkaavaisuuden ylläpitoon. Linkki
• Vauvat muistivat raskauden aikana kuulemiaan melodioita, mikä kertoo siitä, että musiikki voi vaikuttaa aivojen kehittymiseen jopa ennen syntymää. Linkki

Musiikista nauttiminen on tärkeä osa monien ihmisten jokapäiväistä elämää ja sen hyvää tekevä vaikutus havaitaan helposti. Uuden tutkimustiedon avulla voimme syvemmin ymmärtää, kuinka monin eri tavoin ja minkä mekanismien kautta musiikin vaikutukset aivoihin, hyvinvointiin ja oppimiseen syntyvät.

Lue myös:

SOOLO: nykymusiikin virtauksia – Eero Hämeenniemi

SOOLO: nykymusiikin virtauksia − Olli Virtaperko

SOOLO: nykymusiikin virtauksia – Juho Laitinen

SOOLO: Nykymusiikin virtauksia – Lauri Kilpiö

Musiikki elää aivoissa

Musiikista nauttiminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Musiikin kokeminen ei vaadi harjoittelua, sillä jokaisella ihmisellä on käytössään on useita aivomekanismeja, joiden avulla musiikin eri piirteitä havaitaan. Musiikilla voi kuitenkin olla laajoja vaikutuksia aivojen kehittymiseen, erilaisiin taitoihin ja jopa aivojen kuntoutumiseen. Helsingin yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa selvitetään, kuinka laajasti musiikki voi vaikuttaa aivojen toimintaan.

Musiikin kokeminen vaatii erilaisten äänenpiirteiden havaitsemista, mitä aivot tekeväkin automaattisesti, musiikkitaustasta riippumatta[1]. Musiikista nauttiminen puolestaan on subjektiivinen kokemus, jossa äänen havaitseminen yhdistyy tunteisiin ja muistoihin. Musiikki näkyy aivoissa laajasti: pelkkä musiikin kuuntelu aktivoi kuulojärjestelmän lisäksi myös aivojen liikkeiden[2] ja tunteiden[3] säätelyyn liittyviä alueita.

Musiikki voi myös muokata aivoja. Muusikkojen aivot poikkeavat monin tavoin sekä toiminnaltaan että rakenteeltaan maallikoiden aivoista. Muusikoilla muun muassa motoriikkaan ja kuuloon liittyvät aivoalueet ovat paksuuntuneita[4] ja aivot prosessoivat tehokkaammin eri äänenpiirteitä[5]. Viimeaikaiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että tällaiset erot eivät ole synnynnäisiä, vaan harjoittelun seurausta[6].

Musiikin harrastaminen on yhdistetty toiminnan tehostumiseen myös muissa kuin musiikkiin suoraan liittyvissä tehtävissä. Erityisesti lapsuudessa musiikin harrastaminen on yhteydessä parempiin tuloksiin esimerkiksi muistia, keskittymistä ja kielellistä kykyä vaativissa testeissä[7]. Tämänkaltaisten musiikin siirtovaikutusten tutkimus voi tulevaisuudessa paljastaa miten musiikkia voisi käyttää vaikkapa oppimisvaikeuksien kuntoutuksessa.

Musiikin vaikutukset eivät aina edellytä aktiivista soitto- tai lauluharrastusta. Tuoreet Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset kuvaavat, kuinka monella tavalla arkipäiväinen musiikki voi vaikuttaa aivoihin. Tutkimukset ovat osa Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikköä.

• Aivovammapotilailla lempimusiikin päivittäinen kuuntelu tuki kielellisen muistin, keskittymisen ja myös mielialan parantumista. Linkki
• Esikouluikäisillä lapsilla musiikilliset leikit ja laulaminen yhdessä vanhempien kanssa olivat yhteydessä tehostuneeseen äänien käsittelyyn ja parantuneeseen tarkkaavaisuuden ylläpitoon. Linkki
• Vauvat muistivat raskauden aikana kuulemiaan melodioita, mikä kertoo siitä, että musiikki voi vaikuttaa aivojen kehittymiseen jopa ennen syntymää. Linkki

Musiikista nauttiminen on tärkeä osa monien ihmisten jokapäiväistä elämää ja sen hyvää tekevä vaikutus havaitaan helposti. Uuden tutkimustiedon avulla voimme syvemmin ymmärtää, kuinka monin eri tavoin ja minkä mekanismien kautta musiikin vaikutukset aivoihin, hyvinvointiin ja oppimiseen syntyvät.

Lue myös:

SOOLO: nykymusiikin virtauksia – Eero Hämeenniemi

SOOLO: nykymusiikin virtauksia − Olli Virtaperko

SOOLO: nykymusiikin virtauksia – Juho Laitinen

SOOLO: Nykymusiikin virtauksia – Lauri Kilpiö

[7] Schellenberg, E. G., & W. Weiss, M. (2013). 12 – Music and Cognitive Abilities. In The Psychology of Music (Third Edition) (pp. 499–550). Academic Press. http://www.erin.utoronto.ca/~w3psygs/SchellenbergWeissPoM.pdf

Musiikki elää aivoissa

Musiikista nauttiminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Musiikin kokeminen ei vaadi harjoittelua, sillä jokaisella ihmisellä on käytössään on useita aivomekanismeja, joiden avulla musiikin eri piirteitä havaitaan. Musiikilla voi kuitenkin olla laajoja vaikutuksia aivojen kehittymiseen, erilaisiin taitoihin ja jopa aivojen kuntoutumiseen. Helsingin yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa selvitetään, kuinka laajasti musiikki voi vaikuttaa aivojen toimintaan.

Musiikin kokeminen vaatii erilaisten äänenpiirteiden havaitsemista, mitä aivot tekeväkin automaattisesti, musiikkitaustasta riippumatta[1]. Musiikista nauttiminen puolestaan on subjektiivinen kokemus, jossa äänen havaitseminen yhdistyy tunteisiin ja muistoihin. Musiikki näkyy aivoissa laajasti: pelkkä musiikin kuuntelu aktivoi kuulojärjestelmän lisäksi myös aivojen liikkeiden[2] ja tunteiden[3] säätelyyn liittyviä alueita.

Musiikki voi myös muokata aivoja. Muusikkojen aivot poikkeavat monin tavoin sekä toiminnaltaan että rakenteeltaan maallikoiden aivoista. Muusikoilla muun muassa motoriikkaan ja kuuloon liittyvät aivoalueet ovat paksuuntuneita[4] ja aivot prosessoivat tehokkaammin eri äänenpiirteitä[5]. Viimeaikaiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että tällaiset erot eivät ole synnynnäisiä, vaan harjoittelun seurausta[6].

Musiikin harrastaminen on yhdistetty toiminnan tehostumiseen myös muissa kuin musiikkiin suoraan liittyvissä tehtävissä. Erityisesti lapsuudessa musiikin harrastaminen on yhteydessä parempiin tuloksiin esimerkiksi muistia, keskittymistä ja kielellistä kykyä vaativissa testeissä[7]. Tämänkaltaisten musiikin siirtovaikutusten tutkimus voi tulevaisuudessa paljastaa miten musiikkia voisi käyttää vaikkapa oppimisvaikeuksien kuntoutuksessa.

Musiikin vaikutukset eivät aina edellytä aktiivista soitto- tai lauluharrastusta. Tuoreet Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset kuvaavat, kuinka monella tavalla arkipäiväinen musiikki voi vaikuttaa aivoihin. Tutkimukset ovat osa Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikköä.

• Aivovammapotilailla lempimusiikin päivittäinen kuuntelu tuki kielellisen muistin, keskittymisen ja myös mielialan parantumista. Linkki
• Esikouluikäisillä lapsilla musiikilliset leikit ja laulaminen yhdessä vanhempien kanssa olivat yhteydessä tehostuneeseen äänien käsittelyyn ja parantuneeseen tarkkaavaisuuden ylläpitoon. Linkki
• Vauvat muistivat raskauden aikana kuulemiaan melodioita, mikä kertoo siitä, että musiikki voi vaikuttaa aivojen kehittymiseen jopa ennen syntymää. Linkki

Musiikista nauttiminen on tärkeä osa monien ihmisten jokapäiväistä elämää ja sen hyvää tekevä vaikutus havaitaan helposti. Uuden tutkimustiedon avulla voimme syvemmin ymmärtää, kuinka monin eri tavoin ja minkä mekanismien kautta musiikin vaikutukset aivoihin, hyvinvointiin ja oppimiseen syntyvät.

Lue myös:

SOOLO: nykymusiikin virtauksia – Eero Hämeenniemi

SOOLO: nykymusiikin virtauksia − Olli Virtaperko

SOOLO: nykymusiikin virtauksia – Juho Laitinen

SOOLO: Nykymusiikin virtauksia – Lauri Kilpiö

[7] Schellenberg, E. G., & W. Weiss, M. (2013). 12 – Music and Cognitive Abilities. In The Psychology of Music (Third Edition) (pp. 499–550). Academic Press. http://www.erin.utoronto.ca/~w3psygs/SchellenbergWeissPoM.pdf