Stuttgart und der große Graben
Der Planungskonflikt in Stuttgart bekam in den finnischen Medien spätestens im Herbst 2010 Aufmerksamkeit, als die Bereitschaftspolizei die Demonstranten mit Gewalt aus dem Schlossgarten zwang. Diese wollten die uralten Bäume, die wegen der Neugestaltung des Bahnhofs gefällt werden sollten, schützen. Meine Kollegin und ich wollten herausfinden, wie es dazu kam. Es kommt selten genug vor, dass stadtplanerische Streitigkeiten so ausufern – und besonders aus Stuttgart hätten wir solche Schlagzeilen nie erwartet.
Schon 1994 war ein Plan vorgelegt worden, nach dem die Bahngleise in einen Ost-West Tunnel verlegt und dadurch der, in Nordrichtung gelegene, Kopfbahnhof Stuttgarts in einen Durchgangsbahnhof umgebaut werden sollte. Ein Megaprojekt, Stuttgart 21 (S21), wurde in Gang gesetzt, das zur Maßgabe hatte, außer der Umgebung des Bahnhofs auch die Stadtmitte Stuttgarts durch den Bau neuer Stadtteile weitgehend zu erneuern. Parallel entzündete sich eine kleine, aber beharrliche Flamme einer Widerstandbewegung, die nach und nach die Bürgergesellschaft erwärmte und schließlich zu einer eine Bürgerbewegung führte. Als das Bahnhofsprojekt sich 2007 nach vielen Verzögerungen der Umsetzung näherte, nahm die Widerstandbewegung Fahrt auf: Sowohl die früheren Beschlüsse als auch die vorgeschlagene Durchführung wurden infrage gestellt. In der Stadt gab es immer wieder Großdemonstrationen die zum o.g. Ereignis im Schlosspark führten, das heute als „Schwarzer Donnerstag“ bekannt ist. Das entstandene Feuer der Widerstandsbewegung konnten die Entscheidungsträger nicht löschen, ebenso wenig, wie sie die Entwicklung aufhalten konnten.
Gegen Stuttgart 21, das ursprünglich als ein geniales Projekt lanciert wurde, wurden im Laufe der Zeit so viele Einwände vorgebracht, dass nicht einmal unser Artikel in der finnischen Stadtplanungszeitschrift Yhdyskuntasuunnittelu alle besprechen konnte. Die Streitigkeiten erreichten bald auch die politische Bundes- und Landesebene, und schließlich bewirkte nicht zuletzt die nach dem Unfall von Fukushima immer populärere Anti-Atom-Haltung, dass in Folge der Landtagswahl 2011 viele Entscheidungsträger ausgetauscht wurden. In Baden-Württemberg wurde der erste grüne Ministerpräsident in der deutschen Geschichte überhaupt gewählt. Der schon seit Jahren geforderte Volksentscheid über das Projekt Stuttgart 21 wurde erst möglich, als dessen Durchführung schon begonnen hatte. Obwohl Stuttgart 21 in diesem Entscheid mehrheitlich die Unterstützung des Volkes erhielt, hat der gesamte Prozess Stuttgart grundlegend verändert. Der S21-Widerstand hat gezeigt, dass der Bürgerwille nicht mehr ohne Konsequenzen unberücksichtigt bleiben kann. In Stuttgart schwelt das Feuer immer noch. Mit dem Volksentscheid hat Stuttgart 21 zwar die Erlaubnis der Bürger bekommen, aber nicht um jeden Preis.
Es kann sein, dass ohne diesen Konflikt in Baden-Württemberg immer noch der frühere politische Status quo herrschen würde. Obwohl die Streitigkeiten belastend waren, belebten sie die Bürgergesellschaft wieder. Der Widerstand gegen S21 wandelte sich von bloßer Kritik des Planungsprojektes zu einer allgemeinen Demokratiebewegung und zur Manifestation von Unzufriedenheit. Die Bewohner überraschten sich selbst – mit ihrer Hilfe verwirklichten sich Alternativen. Auch für Stuttgart 21 waren die kritischen Betrachtungen nützlich. Die an die Öffentlichkeit gelangten schweren Mängel der Planungen können jetzt beachtet und bearbeitet werden, wo Ministerpräsident Kretschmann, der selbst aus der Widerstandsbewegung kommt, das Projekt zur Umsetzung bringen muss. Ähnliche Großprojekte werden in der Zukunft in ganz Deutschland sehr genau überdacht werden – und das zu Recht.
Die Geografin Kaisa Schmidt-Thomé forscht an der Aalto-Universität und arbeitete im Oktober 2013 als Stipendiatin der Emil-Öhmann-Stiftung im Finnland-Institut. In diesem Blog-Beitrag beschreibt sie die Entwicklung von Stuttgart 21 aus finnischer Sicht und schätzt dessen Langzeitwirkung ein.
Übersetzung: Janette Salminen
Weitere Artikel zum Thema:
Schmidt-Thomé, Kaisa & Mäntysalo, Raine (2013). Interplay of power and learning in planning processes: A dynamic view. Planning Theory. Abstract: http://plt.sagepub.com/content/early/2013/06/14/1473095213490302.abstract
http://www.bahnprojekt-stuttgart-ulm.de/
http://www.stuttgart.de/stuttgart21
Lego startet neue Serie “Gescheiterte deutsche Großprojekte”
http://www.der-postillon.com/2013/12/lego-startet-neue-serie-gescheiterte.htmlStuttgartin suunnittelukonflikti ylitti suomalaisen uutiskynnyksen kirkkaasti viimeistään vuoden 2010 syksyllä, kun mellakkapoliisi turvautui voimakeinoihin häätäessään Schlossgarten-puistosta sinne kokoontuneita mielenosoittajia, jotka halusivat estää ikivanhojen puiden kaatamisen rautatieaseman uudelleenjärjestelyjen tieltä. Päätimme ystäväni kanssa selvittää, miten tähän on tultu. Harvoin kaupunkisuunnitteluun liittyvät skismat tällaisiksi paisuvat, mutta varsinkaan Stuttgartin suunnalta tällaisia otsikoita emme osanneet odottaa.
Jo vuonna 1994 esitettiin suunnitelma muuttaa Stuttgartin pohjoisesta lähestyttävä pääteasema läpikulkuasemaksi siirtämällä raiteet kulkemaan maan alla idästä länteen. Alulle pistettiin megaprojekti, Stuttgart 21 (S21), jonka oli määrä uudistaa aseman seudun ohella Stuttgartin keskustaa laajemminkin, kun keskeisille alueille päästäisiin rakentamaan uusia kaupunginosia. Samalla syttyi pieni ja sitkeä vastarinnan liekki, joka alkoi lämmitellä kansalaisyhteiskuntaa ja -aktivismia. Kun asemahanke vuonna 2007, pitkän junnaamisen jälkeen, otti askelia kohti toteutusta, hankkeen vastustajat pistivät pökköä pesään ja ryhtyivät toden teolla kyseenalaistamaan niin aiempia päätöksiä kuin hankkeen ehdotettuja toteutustapoja. Kaupungissa nähtiin useita suurmielenosoituksia, joista mainitsemamme puistoepisodi jäi historiaan ’mustana torstaina’. Sitä roihua päättäjät eivät voineet sivuuttaa, mutta eivät he sitä enää sammumaankaan saaneet.
Alun perin nerokkaana lanseerattua hanketta on pitkin matkaa vastustettu niin monesta syystä, ettei edes Yhdyskuntasuunnittelu-lehden artikkelimme riitä kattamaan koko argumenttikirjoa. Riita sai pian myös osa- ja liittovaltiotason kytkentöjä, ja lopulta Fukushiman onnettomuuden myötä noussut ydinvoimavastaisuus vauhditti päättäjien vaihtumista vuoden 2011 vaaleissa. Baden-Württembergiä valittiin johtamaan Saksan historian ensimmäinen vihreä pääministeri. Asemahankkeesta vuosia vaadittu kansanäänestys tuli viimein mahdolliseksi tilanteessa, jossa hankkeen toteutus oli jo aloitettu. Vaikka hankkeen jatkaminen sai äänestyksessä kansan tuen, mikään Stuttgartissa ei palaa ennalleen. S21-vastarinta näytti kaikille osapuolille, ettei kaupunkilaisten yli enää voida kävellä ilman seuraamuksia. Stuttgartissa kytee yhä. Kansanäänestyksellä saatiin siunaus projektin jatkamiselle, muttei millä hinnalla hyvänsä.
Voi olla, että ilman asemasta kehkeytynyttä konfliktia Baden-Württembergissä vallitsisi edelleen poliittinen status quo. Vaikka kiista on ollut repivä, se on ollut myös tervetullut piristysruiske kansalaisyhteiskunnalle. S21-hankkeen vastustus on kasvanut suunnitteluhankkeen kritiikistä yleiseksi demokratialiikkeeksi ja tyytymättömyyden manifestaatioksi. Kaupunkilaiset ovat yllättäneet itse itsensä; heidän avullaan vaihtoehdoista on tullut todellisia. Hankkeenkin kannalta vallan sitkeistä vahtikoirista on ollut hyötyä. Suunnitelmista paljastetut vakavat puutteet voidaan huomioida nyt, kun hankevastarinnan puolelta pääministeriksi päätynyt Kretschmann joutuu saattelemaan projektia kohti toteuttamista. Vastaavien suurhankkeiden käynnistämistä harkitaan jatkossa erittäin tarkasti koko Saksassa; ja niin on syytäkin.
Linkkejä aiheesta:
Konfliktin opetukset suomalaisesta perspektiivistä: Niemenmaa, Vivi & Schmidt-Thomé, Kaisa (2012). Megaprojektista megaprotestiksi: mistä Stuttgartin suunnittelukonfliktissa on kyse? Yhdyskuntasuunnittelu 50:4, 53-73. http://www.yss.fi/Niemenmaa_Schmidt-Thome.pdf
Tieteellinen artikkeli vallankäytön ja oppimisen dynamiikasta: tapaus Stuttgart 21 -vastarinta
Schmidt-Thomé, Kaisa & Mäntysalo, Raine (2013). Interplay of power and learning in planning processes: A dynamic view. Planning Theory (forthcoming; julkaistu jo online first -palvelussa). Abstrakti: http://plt.sagepub.com/content/early/2013/06/14/1473095213490302.abstract
Stuttgart 21 -hankkeen sivut: http://www.bahnprojekt-stuttgart-ulm.de/
Stuttgartin kaupungin hankesivut http://www.stuttgart.de/stuttgart21
Vastasuunnitelma K21: http://www.kopfbahnhof-21.de/
Der Postillon -uutisparodia: Lego startet neue Serie “Gescheiterte deutsche Großprojekte”
http://www.der-postillon.com/2013/12/lego-startet-neue-serie-gescheiterte.htmlStuttgartin suunnittelukonflikti ylitti suomalaisen uutiskynnyksen kirkkaasti viimeistään vuoden 2010 syksyllä, kun mellakkapoliisi turvautui voimakeinoihin häätäessään Schlossgarten-puistosta sinne kokoontuneita mielenosoittajia, jotka halusivat estää ikivanhojen puiden kaatamisen rautatieaseman uudelleenjärjestelyjen tieltä. Päätimme ystäväni kanssa selvittää, miten tähän on tultu. Harvoin kaupunkisuunnitteluun liittyvät skismat tällaisiksi paisuvat, mutta varsinkaan Stuttgartin suunnalta tällaisia otsikoita emme osanneet odottaa.
Jo vuonna 1994 esitettiin suunnitelma muuttaa Stuttgartin pohjoisesta lähestyttävä pääteasema läpikulkuasemaksi siirtämällä raiteet kulkemaan maan alla idästä länteen. Alulle pistettiin megaprojekti, Stuttgart 21 (S21), jonka oli määrä uudistaa aseman seudun ohella Stuttgartin keskustaa laajemminkin, kun keskeisille alueille päästäisiin rakentamaan uusia kaupunginosia. Samalla syttyi pieni ja sitkeä vastarinnan liekki, joka alkoi lämmitellä kansalaisyhteiskuntaa ja -aktivismia. Kun asemahanke vuonna 2007, pitkän junnaamisen jälkeen, otti askelia kohti toteutusta, hankkeen vastustajat pistivät pökköä pesään ja ryhtyivät toden teolla kyseenalaistamaan niin aiempia päätöksiä kuin hankkeen ehdotettuja toteutustapoja. Kaupungissa nähtiin useita suurmielenosoituksia, joista mainitsemamme puistoepisodi jäi historiaan ’mustana torstaina’. Sitä roihua päättäjät eivät voineet sivuuttaa, mutta eivät he sitä enää sammumaankaan saaneet.
Alun perin nerokkaana lanseerattua hanketta on pitkin matkaa vastustettu niin monesta syystä, ettei edes Yhdyskuntasuunnittelu-lehden artikkelimme riitä kattamaan koko argumenttikirjoa. Riita sai pian myös osa- ja liittovaltiotason kytkentöjä, ja lopulta Fukushiman onnettomuuden myötä noussut ydinvoimavastaisuus vauhditti päättäjien vaihtumista vuoden 2011 vaaleissa. Baden-Württembergiä valittiin johtamaan Saksan historian ensimmäinen vihreä pääministeri. Asemahankkeesta vuosia vaadittu kansanäänestys tuli viimein mahdolliseksi tilanteessa, jossa hankkeen toteutus oli jo aloitettu. Vaikka hankkeen jatkaminen sai äänestyksessä kansan tuen, mikään Stuttgartissa ei palaa ennalleen. S21-vastarinta näytti kaikille osapuolille, ettei kaupunkilaisten yli enää voida kävellä ilman seuraamuksia. Stuttgartissa kytee yhä. Kansanäänestyksellä saatiin siunaus projektin jatkamiselle, muttei millä hinnalla hyvänsä.
Voi olla, että ilman asemasta kehkeytynyttä konfliktia Baden-Württembergissä vallitsisi edelleen poliittinen status quo. Vaikka kiista on ollut repivä, se on ollut myös tervetullut piristysruiske kansalaisyhteiskunnalle. S21-hankkeen vastustus on kasvanut suunnitteluhankkeen kritiikistä yleiseksi demokratialiikkeeksi ja tyytymättömyyden manifestaatioksi. Kaupunkilaiset ovat yllättäneet itse itsensä; heidän avullaan vaihtoehdoista on tullut todellisia. Hankkeenkin kannalta vallan sitkeistä vahtikoirista on ollut hyötyä. Suunnitelmista paljastetut vakavat puutteet voidaan huomioida nyt, kun hankevastarinnan puolelta pääministeriksi päätynyt Kretschmann joutuu saattelemaan projektia kohti toteuttamista. Vastaavien suurhankkeiden käynnistämistä harkitaan jatkossa erittäin tarkasti koko Saksassa; ja niin on syytäkin.
Linkkejä aiheesta:
Konfliktin opetukset suomalaisesta perspektiivistä: Niemenmaa, Vivi & Schmidt-Thomé, Kaisa (2012). Megaprojektista megaprotestiksi: mistä Stuttgartin suunnittelukonfliktissa on kyse? Yhdyskuntasuunnittelu 50:4, 53-73. http://www.yss.fi/Niemenmaa_Schmidt-Thome.pdf
Tieteellinen artikkeli vallankäytön ja oppimisen dynamiikasta: tapaus Stuttgart 21 -vastarinta
Schmidt-Thomé, Kaisa & Mäntysalo, Raine (2013). Interplay of power and learning in planning processes: A dynamic view. Planning Theory (forthcoming; julkaistu jo online first -palvelussa). Abstrakti: http://plt.sagepub.com/content/early/2013/06/14/1473095213490302.abstract
Stuttgart 21 -hankkeen sivut: http://www.bahnprojekt-stuttgart-ulm.de/
Stuttgartin kaupungin hankesivut http://www.stuttgart.de/stuttgart21
Vastasuunnitelma K21: http://www.kopfbahnhof-21.de/
Der Postillon -uutisparodia: Lego startet neue Serie “Gescheiterte deutsche Großprojekte”
http://www.der-postillon.com/2013/12/lego-startet-neue-serie-gescheiterte.htmlStuttgartin suunnittelukonflikti ylitti suomalaisen uutiskynnyksen kirkkaasti viimeistään vuoden 2010 syksyllä, kun mellakkapoliisi turvautui voimakeinoihin häätäessään Schlossgarten-puistosta sinne kokoontuneita mielenosoittajia, jotka halusivat estää ikivanhojen puiden kaatamisen rautatieaseman uudelleenjärjestelyjen tieltä. Päätimme ystäväni kanssa selvittää, miten tähän on tultu. Harvoin kaupunkisuunnitteluun liittyvät skismat tällaisiksi paisuvat, mutta varsinkaan Stuttgartin suunnalta tällaisia otsikoita emme osanneet odottaa.
Jo vuonna 1994 esitettiin suunnitelma muuttaa Stuttgartin pohjoisesta lähestyttävä pääteasema läpikulkuasemaksi siirtämällä raiteet kulkemaan maan alla idästä länteen. Alulle pistettiin megaprojekti, Stuttgart 21 (S21), jonka oli määrä uudistaa aseman seudun ohella Stuttgartin keskustaa laajemminkin, kun keskeisille alueille päästäisiin rakentamaan uusia kaupunginosia. Samalla syttyi pieni ja sitkeä vastarinnan liekki, joka alkoi lämmitellä kansalaisyhteiskuntaa ja -aktivismia. Kun asemahanke vuonna 2007, pitkän junnaamisen jälkeen, otti askelia kohti toteutusta, hankkeen vastustajat pistivät pökköä pesään ja ryhtyivät toden teolla kyseenalaistamaan niin aiempia päätöksiä kuin hankkeen ehdotettuja toteutustapoja. Kaupungissa nähtiin useita suurmielenosoituksia, joista mainitsemamme puistoepisodi jäi historiaan ’mustana torstaina’. Sitä roihua päättäjät eivät voineet sivuuttaa, mutta eivät he sitä enää sammumaankaan saaneet.
Alun perin nerokkaana lanseerattua hanketta on pitkin matkaa vastustettu niin monesta syystä, ettei edes Yhdyskuntasuunnittelu-lehden artikkelimme riitä kattamaan koko argumenttikirjoa. Riita sai pian myös osa- ja liittovaltiotason kytkentöjä, ja lopulta Fukushiman onnettomuuden myötä noussut ydinvoimavastaisuus vauhditti päättäjien vaihtumista vuoden 2011 vaaleissa. Baden-Württembergiä valittiin johtamaan Saksan historian ensimmäinen vihreä pääministeri. Asemahankkeesta vuosia vaadittu kansanäänestys tuli viimein mahdolliseksi tilanteessa, jossa hankkeen toteutus oli jo aloitettu. Vaikka hankkeen jatkaminen sai äänestyksessä kansan tuen, mikään Stuttgartissa ei palaa ennalleen. S21-vastarinta näytti kaikille osapuolille, ettei kaupunkilaisten yli enää voida kävellä ilman seuraamuksia. Stuttgartissa kytee yhä. Kansanäänestyksellä saatiin siunaus projektin jatkamiselle, muttei millä hinnalla hyvänsä.
Voi olla, että ilman asemasta kehkeytynyttä konfliktia Baden-Württembergissä vallitsisi edelleen poliittinen status quo. Vaikka kiista on ollut repivä, se on ollut myös tervetullut piristysruiske kansalaisyhteiskunnalle. S21-hankkeen vastustus on kasvanut suunnitteluhankkeen kritiikistä yleiseksi demokratialiikkeeksi ja tyytymättömyyden manifestaatioksi. Kaupunkilaiset ovat yllättäneet itse itsensä; heidän avullaan vaihtoehdoista on tullut todellisia. Hankkeenkin kannalta vallan sitkeistä vahtikoirista on ollut hyötyä. Suunnitelmista paljastetut vakavat puutteet voidaan huomioida nyt, kun hankevastarinnan puolelta pääministeriksi päätynyt Kretschmann joutuu saattelemaan projektia kohti toteuttamista. Vastaavien suurhankkeiden käynnistämistä harkitaan jatkossa erittäin tarkasti koko Saksassa; ja niin on syytäkin.
Linkkejä aiheesta:
Konfliktin opetukset suomalaisesta perspektiivistä: Niemenmaa, Vivi & Schmidt-Thomé, Kaisa (2012). Megaprojektista megaprotestiksi: mistä Stuttgartin suunnittelukonfliktissa on kyse? Yhdyskuntasuunnittelu 50:4, 53-73. http://www.yss.fi/Niemenmaa_Schmidt-Thome.pdf
Tieteellinen artikkeli vallankäytön ja oppimisen dynamiikasta: tapaus Stuttgart 21 -vastarinta
Schmidt-Thomé, Kaisa & Mäntysalo, Raine (2013). Interplay of power and learning in planning processes: A dynamic view. Planning Theory (forthcoming; julkaistu jo online first -palvelussa). Abstrakti: http://plt.sagepub.com/content/early/2013/06/14/1473095213490302.abstract
Stuttgart 21 -hankkeen sivut: http://www.bahnprojekt-stuttgart-ulm.de/
Stuttgartin kaupungin hankesivut http://www.stuttgart.de/stuttgart21
Vastasuunnitelma K21: http://www.kopfbahnhof-21.de/
Der Postillon -uutisparodia: Lego startet neue Serie “Gescheiterte deutsche Großprojekte”
http://www.der-postillon.com/2013/12/lego-startet-neue-serie-gescheiterte.html